torstai 13. helmikuuta 2020

Brion lastenkangaspuiden loimitus


Olemme tutustuneet perhepäivähoitolasteni kanssa kankaankudontaan. Jokainen 4.-5-vuotias lapsi on valmistanut ohjauksessani pikku-maton tai pannualusen tms kudontatyön.


Ensin minun oli kuitenkin luotava loimet varastossani oleviin viisiin Brion lasten kangaspuihin.

Tässä postauksessa selitän kuva kuvalta lastenkangaspuiden loimituksen. Sama loimitusohje käy niin Brio-merkkisiin kuin Micki -merkkisiin lastenkangaspuihin. Omat lastenkangaspuuni olen ostanut 2,5 - 10 € hintaan käytettyinä kirpputorilta.

Olen tehnyt tämänkaltaisen postauksen tänne blogiin aijemminkin. Vanha Brio kangaspuiden loimien laittaminen -postaus on ollut yksi luetuimpia ja eniten kommentteja kerännyt postaukseni vuosien varrella. Tässä nyt sama postaus, mutta uusin kuvin ja uusin tekstein.

Olisipa kiva kuulla, jos joku tämänkin postauksen lukijoista, innostuisi kaivamaan omat vanhat Briot varaston kätköistä ja antaisi niiden taas paukkua. Tai että joku, tämän postauksen luettuaan, haluaisi pelastaa lastenkangaspuut kirpputorilta kotiin, oikeaan käyttöön.


Kangaspuiden loimet voivat olla monenlaisesta langasta tehty. Suosittelen kuitenkin, että loimi on tukevaa lankaa, joka ei rispaannu tai katkeile helposti, eikä myöskään ole liukasta käsitellä. Itse käytin tukevaa puuvillaista kalastajalankaa, jota olen saanut lähes 30-vuotta sitten mummoltani.


     (Kuva yllä Brio lastenkangaspuiden laatikossa tulleesta ohjelehtisestä)

Jos haet lasten kangaspuut varastostasi tai kirpputorilta, tarkista, että kangaspuiden puu- ja muoviosat ovat ehjät! Niissä ei saa olla halkeamia eikä lohkeamia. Myös kangaspuiden tukkien välilllä kulkevat valkoiset langat (eli kuvassa näkyvät pystyssä olevat langat kangaspuiden keskellä ja molemmissa reunoissa) ovat paikoillaan ja ehjät. Nämä langat siirtävät luhaa ja pirtakaidetta kudonnan aikana ylös ja alas sekä loimilankoja ja varpapuuta loimi- ja kangastukille.

Kangaspuun osat:

1) Loimitukin vipu
2) Loimiviriö
3) Luha
4) Loimitukki
5) Sukkula ja sen ympärille pyöritetty kude
6) Kangastukki
7) Pirtakaide
8) Luhan pirtavälit
9) Varpapuu

Helpot kuvalliset ohjeet kangaspuiden loimitukseen:

1) Päätä kudonnaisen haluttu leveys. (Minä käytin koko Lasten kangaspuiden pirtakaiteen mahdollistaman leveyden eli 20 cm = 40 loimilankaa)  Jos taas haluat kapeammaksi kudotun tuotteen, niin esim. 15 cm leveään tuotteeseen tarvitaan 30 loimilankaa.

2) Päätä kudonnaisen pituus. Lisää päätettyyn pituuteen jonkin verran ylimääräistä. Esim. jos haluat kutoa 100 cm tuotteen, niin loimilankojen on oltava vähintään 120 cm, sillä lankojen solmuihin kuluu lankaa. Kaikkien lankojen on oltava myös saman mittaisia.


3) Solmi loimilangat yksitellen varpapuuhun kangaspuiden loimitukin puolella. Tarkista, että solmu on pitävä. Pujota samalla jokainen loimilanka yksitellen kohdan 4) ohjeen mukaan sekä punaisen pirtakaiteen että puisen luhan pirtojen läpi.


4) Pujota loimilangat yksitellen punaisen pirtakaiteen väleihin ja puisen luhan pirtaväleihin. Huomaa, että reunimmaisen punaisen pirtakaiteen väliin tulee 2 loimilankaa, jotta reunasta tulee tukeva! Puisen luhan pirtaväleihin sen sijaan tulee yksi loimilanka jokaiseen väliin.


Loimilangat pujotettuna puisen luhan läpi.


5) Vedä loimilangat varovasti, mutta napakasti kireälle kangaspuiden etupuolelle. Kts. ohje 6).


6) Pyydä joku avuksesi kiristämään loimilankoja kangaspuiden etupuolelta, samalla kun pyörität loimilankoja tiukasti loimitukille.


Loimitukille loimilankojen pyöritys tapahtuu tätä punaista hammasratasta  manuaalisesti kädellä pyörittämällä.


On tärkeää, että loimilangat ovat tiukalla ja hyvässä järjestyksessä.


7)  Sido loimilankojen päät kangastukin puolen varpapuuhun napakoin solmuin. Muista tarkistaa samalla, etteivät loimilangat mene toistensa kanssa ristiin vaan ovat yhdensuuntaiset.

Fiksua on sitoa kaksi lankaa kerrallaan, mutta minä viisien kangaspuiden samanaikaisessa loimituksessa vähän oikaisin ja solmin (tässä kuvassa) loimet neljän langan nippuihin.



Kas näin.


8) Ennen varsinaista kudontaa on hyvä kutoa vähän "turhaa", jotta loimilangat järjestyvät lopulliseen oikeaan asentoon. Kuteena voi käyttää kapeaa räsyä, lankoja, olkia, oksia ym. Me käytämme toisen mummoni vanhoista lakanoista ja vaatteista, reilut 20-vuotta sitten, leikkaamia matonkuteita.


9) Kutominen näillä puilla on helppoa ja yksinkertaista. Käännät vain vuoron perään loimitukin vipua etukautta alas ja takakautta alas. Käännösten välillä pujotat kudesukkulan loimilankaviriöstä puolelta toiselle.


Joka toinen loimilanka on siis vuoroin ylhäällä ja vuoroin alhaalla.


Sukkula ja viriö


10) Kun olet heitellyt sukkulaa neljä tai viisi kertaa puoleta toiselle voit aloittaa kankaan kudonnan. 

Jos samaan loimeen työstetään usieta kudonnaisia, niiden väliin on hyvä laittaa (päättelysolmuja varten) esimerkiksi maito- tai mehutölkistä leikattu suikale. 



Kudonnaisia poistettaessa loimilangat katkaistaan pari kerrallaan esim. kartonkisuikaleiden puolesta välistä samalla langat solmien vuorotellen kudonnan molemmin puolin. Muistathan solmia puolisolmuun myös loimilangat ettei ne luiskahda pirran läpi.

 
Sama päättely esim. merimiessolmuin tehdään kudonnaisen molempiin päihin.


Ja tosiaan näillä kangaspuilla onnistuu myös ns.  luova kudonta, jossa kuteet pujitellaan loimikankoihin epäsymmetrisesti neulalla. Itse olen tehnyt luovalla kudonnalla tekstiilejä, joita löydät TÄÄLTÄ.


Oikein mukavia kankaankudonta hetkiä teille ihan jokaiselle!!! Ja tulkaahan seuraamaan @neulanhaltija -sivuja myös instagramiin ja facebookiin <3

lauantai 1. helmikuuta 2020

Päiväkirjamerkintojä tekstiileinä


Olen vuosien jälkeen päivittänyt myös taidetekstiiligalleriaani "uusimpia" tekstiilejäni, joista kaikki olen valmistanut kangaspuilla kutoen ja käsinkirjoen. Tekstiilit sisältävät paljon pohdintaa ja pääni sisäsistä kamppailua.



Nämä ja monet muut minitekstiilini ja niiden pohdinnat löydät täältä.


Nyt kun lasten Brion kangaspuut on taas loimitettu, (Loimituspostaus tulee lähipäivinä) aloitan taas minitekstiilien kautta uusien ajatusteni "ulostamisen" tai "tulostamisen". On ollut upeaa huomata, kuinka vuosien "Kuka minä enää olen ja mikä on tarkoitukseni täällä?" - pohdintojen  jälkeen huomasin, että vaikka vaikka vaatetusalan ammatillisen opettajan YAMK AMo ammatti ei enää tässä yhteiskunnassa, tai ainakaan tässä kaupungissa, minulle työtä tarjoakaan, olen löytänyt uuden alan, perhepäivähoidon, jossa koen olevani tarpeellinen ja hyvä ja jossa saan nauttia joka päivä hauskasta päiväteeseurasta :)




tiistai 28. tammikuuta 2020

Kudontaa pahvikehyksessä neulalla pujotellen


Tänään työstettiin hoitolasteni (kaikki lapset n. 5 v) kanssa pieniä pöllöjä neulalla kangasta "kehyksessä kutoen". Tämä työ oli lapsille hyvin mieluinen ja oiva aasinsilta tässä piakkoin alkavaan kankaankudonta jaksoomme. 

Tässä postauksessa kuva kuvalta pikkupöllöjen valmistus ja seuraavassa postauksessa ohjeet Brion lastenkangaspuiden loimituksesta eli loimien laitosta.


Pöllön kudontakehykseen tarvitaan tukevaa pahvia. Me käytimme akvarellilehtiön todella jämäkkää taustapahvia. Pahvin ylä- ja alareunaan leikkaisin kuusi n. 1 cm viiltoa. Pahvikehyksiä voi käyttää uudelleen ja uudelleen, eli niitä ei kannata heti hävittää.


Pujottelimme kalastajalangasta loimet kuvan osoittamalla tavalla.


Käytimme loimiin vain yhtä pitkää lankaa, jonka minä solmin tukevasti kudontakehyksen nurjalta puolelta.


Lasten kanssa kutoessa on mukavaa, kun  kutoo parillisilla loimilla. Silloin hyvä muistisääntö on, että kuteen pujottelu alkaa aina reunassa loimilangan alapuolelta.

Lapset hokivatkin neulalla pöllön raitoja pujotellessaan matraa: "alta, yltä, alta, yltä, alta, yltä".


Pöllön pään teimme yksiväriseksi harmaalla langalla pujotellen.


Minä tein omaan mallipöllööni myös jalat, mutta totesin samalla, että niiden tekeminen voi olla viisi-vuotiaalle liian vaikeaa, joten jätimme lasten pöllöistä jalat pois.


Kun pöllö on valmis, katkaistaan loimilangat nurjalta keskeltä poikki.


Langat solmitaan kolmen nippuihin. Nipuista muodostuu pöllön varpaat ja korvatupsut.


Lopuksi minä solmin loimilangoista tehdyt varpaat ja korvatupsut kiinni oksaan. Langanpätkät olivat jo niin lyhyitä, että lapsilta solmiminen ei olisi onnistunut. Suosittelenkin tekemään pahvikehyksestä hieman pidemmän kuin meillä, tällöin solmuille jää enemmän lankaa.


Lopuksi lapset vielä halusivat antaa pöllöilleen seuraksi tärkeitä juttuja. Yksi teki pöllölleen kirjoja.


Toinen kristalleja..


Ja kolmas pöllö oli saanut oksalleen munan, jota kovasti ihmetteli.


Ja oma pöllöni istui tietysti kevättä versovan oksan päällä, mitenkäs muuten.

Oikein mukavaa tammikuuta teille kaikille!

maanantai 9. joulukuuta 2019

Leikkimatto


Postaus sisältää mainosyhteistyötä Husqvarna Viking Suomen kanssa (Yläsyöttäjäpaininjalka) sekä Iskun tehtaanmyymälän kanssa (Villakankaat).

Minun hoitolapseni rakastavat leikkimistä yli kaiken, aivan kuin omat lapsenikin aikoinaan rakastivat. Leikit kasvavat usein suuriksi ja valloittavat puoli kotiamme. Käytämme maassa leikittävissä "pikkusälää" sisältävissä leikeissä leikinrajauksessa leikkimattoja (= turkooseja yksivärisiä räsymattoja) sekä paljon kangaspaloja, joista lapset muotoilevat matoille, sohvalle ja nojatuoleille jokia, meriä, kallioita, kukkaniittyjä jne.

Nyt kuitenkin halusin työstää hoitolapsilleni ennakkoon joululahjaksi leikkimaton, jossa on "paikallaan pysyviä" ja "helposti siivottavia" mielikuvitusta kutkuttavia maa-alueita.


Kankaiksi sain Iskun tehtaanmyymälästä laadukkaita, kulutusta kestäviä villakankaita.


Samaan aikaan Husqvarna Viking Suomi postitti minulle uuden ihan mielettömän upean yläsyöttäjän. Oikean paininjalkojen kuninkaan! Tämän paininjalan kanssa ompeleminen saa ompeluun ihan voittaja-tunteen!




Mitkä möhkäleet!!!! Ou jee!!!!







Minun ompelunautintoni oli taas ihan kuin pilvien päällä juoksentelisi. Rakastan, rakastan, rakastan tätä paininjalkaa!!!!!


Ja niin pikku-ystäväni saivat leikkeihinsä uuden XXL- leikkimaton. Ja voi iiksss, mitkä leikit lapset matolle heti taikoivat omien lasteni vanhoilla Playmobil -leluilla.



Minä niin nautin siitä, kun hoitolapseni leikkivät ja näen omien lasteni rakkaiden lelujen heräävään uudestaan henkiin uusien leikkijöiden käsissä. Nämä hetket ovat kuin hunajaa ylleni. Kaikki ne ihanat kotiäitivuodet omien lasteni leikkejä seuraten muistuvat mieleen ja ajatuksissani vahvistuu entisestään tieto siitä, että "köyhän" ei kannata ostaa huonoa laatua. Ei ompelumateriaaleissa, ei käsityötarvikkeissa, ei edes leluissa. Laatutuotteet, kuten laadukkaat lelut, kestävät vuosikymmenestä toiseen ja hyvä muotoilu innostaa lapsia tarttumaan leluihin uudestaan ja uudestaan. Sama pätee kaikkeen materiaan, huonekaluihin, vaatteisiin, soittimiin jne....


Omien lasteni vuosien takaisia leikkejä löytyy Settipaja -blogista.


Muistakaahan kaikki leikkiä ja antaa leikille tilaa!!!