maanantai 17. syyskuuta 2018

8-vuotiaan ompelema laukku itsesuunnitelluilla konekirjonnoilla.


Edellisessä postauksessani kirjoitin, kuinka digitoin läppärillä Husqvarna Vikingin PREMIER +2 ohjelmalla tyttäreni piirtämän ponin suoratikkikirjonnaksi ja ristipistokirjonnaksi. Tässä postauksessa näette miten kuva siirrettiin Designer Topaz 50 -kirjontakoneelleni ja miten kirjonta toteutettiin sekä mitä tyttäreni sunnittelemistaan kirjonnoista valmisti.

Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Vikingin kanssa.


Kun digitoidut ponikuvat oli työstetty läppärillä haluttuun kokoon ja tyyliin, tallennettiin kuvat ohjelman tarjoamaan vp 3 -muotoon. Tämä vp.3 tiedostosto siirrettiin Copy-Paste -toiminnolla muistitikulle.


Muistitikulle löytyy koneen sivusta ajuri, jonka kautta tiedot siirtyvät automaattisesti. 


Ensin painetaan kirjontakoneen näytöltä muistitikkulogoa.



Tämän jälkeen aukeaa "Omat tiedostoni" - valikko ja siitä valitaan kohta "USB-laitteet". 

Tulevaisuuden kirjontakoneissa muistitikkua ei enää tarvita vaan kuvat siirtyvät automaattisesti pilvipalvelusta läppäriltä kirjontakoneelle.


Ohessa kuva vielä kirjontakoneeni ohjekirjasta, jossa kaikki komentopainikkeet on sanallistettu suomenkielisiksi. 


Nimesin seuraavaksi kansion, jolle annoin nimeksi "Loviisan hepat" Tämän voi tehdä myös suoraan läppärillä PREMIER +2 -ohjelmassa.


Ja sitten siirsin leikkaa-liitä - toiminnolla molemmat suoraommel-ponin sekä ristipisto-ponin kuvan "Loviisan hepat" kansioon. Tämänkin voi tehdä myös suoraan läppärillä PREMIER +2 -ohjelmassa.


Tyttäreni tarvitsi musiikinteorian tehtäväkirjaselle oman kuljetuslaukun ja halusi työstää sen huopakankaistani ponikirjonnoin.

(Huopakankaat Iskun tehtaanmyymälä, Lahti)



Vaikka huopakangas on vahvaa, käytän silti aina kirjontakuvioiden työstössä kirjonnan pohjalla, kankaan alla, poisrevittävää kuitukangastukea.


Ensimmäisenä kirjoimme suoraommel-ponin. Risti ponin päällä on kirjonnan aloituskohdan merkki.




Ponista tuli ihana!!!!! Eikä meidän tarvinnut kuin seurata vierestä kun kone raksuttu itsekseen ponin kuvaa. (Paitsi kirjontalanka piti tietysti itse vaihtaa!)




Seuraavaksi kokeilimme ristipisto-ponia. Se oli niin mielenkiintoista, että hyvä että maltoin hengittää samalla. Työrärjestys oli ihan kummallinen, mutta lopputulos oli huima!


Kirjontojen jälkeen tytär ompeli ihan itse laukun kasaan. Rispaantumaton huopakangas on kyllä niin mahtava materiaali lasten kanssa, kun huolitteluja ja päärmeitä ei tarvita lainkaan.

Kylläpä äiti seurasi ylpeänä vierestä kun uusi polvi pisti tuulemaan :)


Ja niin laukku tuli valmiiksi. Toisella puolella oli hieno poni tasku...


 ... ja toisella puolella upea iso ristipistoponi.


Jihaa!!!! Näitä heppoja on pakko päästä kirjomaan lisää ja lisää..... Tyttö ideoikin jo, että josko näistä saisi jotain bisnestä aikaiseksi, että saisi vähän omaa rahaa. (Meillä kun ei tunneta vielä viikkoraha-perinnettä)



Hirnahtelevaa syksyä teille kaikille tämän ponipiirroksen myötä!

lauantai 15. syyskuuta 2018

Husqvarna Viking PREMIER + kirjontaohjelmistokoulutuksessa


Viime viikonloppuna sain kokea pienen luksusloman kauniissa miljöössä, itseäni kiinnostavien asioiden parissa, rennossa seurassa ja herkullisten antimien äärellä blogiyhteistyökumpanini Husqvarna Vikingin asiakkailleen järjestämässä PREMIER +2 kirjontaohjelmistokoulutuksessa Vantaalla Hämeenkylän kartanolla.


Koulutus kesti kaksi päivää. Minä päätin ottaa tästä reissusta kaiken ilon irti ja jäädä kartanolle yöksikin, jotta saan nauttia lomastani oikein kunnolla. Ja voi taivas, miten ihanaa ruokaa sainkaan Kartanossa nauttia. Kokki oli kyllä täydellinen ammattilainen! En muista milloin missään ravintolassa olisin syönyt niin monipuolisesta ja maukkaasta seisovasta pöydästä lounasta. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!


Ja mikäs näissä maisemissa oli opiskellessa. 


Koulutuspäivien aikana minulle avautui aivan uusi maailma konekirjonnan parissa. Ja vaikka osa opeista meni toisesta korvasta sisään, toisesta ulos (en ole mikään nopeasti tietoteknisiä taitoja oppiva ihminen), opin silti hyvin paljon ja erityisesti sain selville mitä kaikkea Designer Topaz 50 -kirjontakoneellani voi ylipäätään tehdä.


Läppärille ohjelmoidun PREMIER + kirjontaohjelmiston valikoista löytyi ihan käsittämättömän upeita napinläpiä! 


Valikosta löytyi toinen toistaan upeampia kulmien kirjailuja....


Kirjasintyyppejä oli kymmeniä ja nimikoinneille suloisia ornamenttikuvioita koristeiksi...


... Häkellytävän paljon kaikenlaisia, esimerkiksi tuotelappuihin käytettäviä, reunusvaihtoehtoja....



Myös valmiskuvien valikossa oli muutamia upeita helmiä, kuten esimerkiksi nämä autot sekä lukuisat kukka-aiheet. Valmiskuvat ovat valmiita siirrettäväksi muistitikulla kirjontakoneelle kirjottaviksi sellaisenaan, tai niitä voi muuttaa suuremmiksi, kääntää peilikuvaksi, yhdistellä toisten kuvioiden kanssa tai jättää vaikka kukkakuvioista lehdet kirjomatta. Kirjontakone ei myöskään tunnista kirjoessaan langan värejä, vaan esimerksi sinisen auton voi kirjoa punaiseksi tai kirjavan kukan mustavalkoiseksi.


Kurssipäiviin mahtui paljon naurua, yrittämistä, erehtymistä ja itsensä voittamistakin.




Onneksi tunnelma oli rento ja välitön, jotta pöllömpikin uskalsi kysyä pitkäpinnaiselta ohjaajalta, että mites tämä nyt menikään.....


Mutta koska minä olen minä ja haluan aina soveltaa ja säveltää tekemisiäni itse suunnitellen (usein myös yrittäen-erehtyen-yrittäen uudelleen) olin kaikista eniten onnessani kun aloimme kokeilla ihan omien kuvien digitointia.


Olin pyytänyt koulutukseen lähtiessäni 8-v tytärtäni piirtämään sukkelaan jonkun ääriviivapiirroksen, jonka voisin kurssilla yrittää digitoida. Niinpä hän piirsi minulle tämän suloisen ponin.

Ensin säädettiin kirjonnalle haluttu koko sekä kirjontakehyksen koko ja sitten alkoi itse kirjonnan piirtäminen.


Ja niin minä sitten aloin hiiren avulla liikutella kynää läppärille siirretyn lapsen piirroksen päällä ja piirtää kuvaa uudestaan. Helppoa ja nopeaa, sillä kuvan saa suurennettua piirrustusvaiheessa läppärin ruudulla niin suureksi kuin tarvis. Jatkossa pitänee kuitenkin hankkia tietokoneelle piirrustuslevy, jotta lapsi voi piirtää suoraan piirtotaululta tietokoneen ruudulle.


Ponista tuli oikein söpö. Kotiin palattuani tyttäreni kirjoi poninsa innoissaan kirjontakoneella heti. Valmiin kirjonnan näette seuraavassa postauksessa. Instagramissa @neulanhaltija -seuraajat ovatkin jo kirjotun ponin nähneet.



Myös koneella kirjotut ristipistotyöt saivat minut liekkeihin. Olin 90-luvulla intohimoinen ristipistojen tekijä ja tein tauluja sekä kortteja kuin vimmattu. Nyt viimeiset 20-vuotta olen keskittynyt vain taidokkaiden ristipistotöiden ostamiseen kirpputoreita.  Mutta nyt tämä vanha tekniikka nousi taas mielikuvitukseni käynnistäjäksi.



Kirjontaohjelmassa oli valmiina ristipistopohja, johon valmiista kuvista tai itse hiirellä (tai piirtotaululla) piirtäen pystyi suunnittelemaan omia ristipistokuvioita. Ohjelmaa tukivat myös useat erilaiset suunnittelutyökalut, kuten tässä peilikuvatyökalut.



Minä pyöräyttelin hiirtä muutaman kerran muistiinpanovihkoni päällä ja ja silmiini alkoi piirtyä käteni piirtäminä toinen toistaan söötimpiä karjalaishenkisiä ristipistokuviomalleja. Näitä oli ihan pakko päästä kokeilemaan kankaalle myös heti kotiin palattuani. Tästäkin vapaankäden ristipistosuunnitelmasta syntyi leivinliinan kuviointia, mutta siitäkin lisää jossain tulevassa postauksessa. Instagamissa tämäkin kirjonta taisi jo pikkaisen vilahtaa :)



Ja viimeistään olin ihan flowssa, kun tajusin kokeilla täyttää ristipistolla tyttäreni ponipiirrosta.



Voi huikea mitkä mahdollisuudet tämäkin kirjonta-alusta tarjoaa. Ristipistoista sai suunniteltua puolikkaita 1/4 pistoja jne. jos olisin iljennyt olisin kirkunut onnesta!


Jas näin upea ristipistosuunnitelma siitä sitten syntyi. Kotona työstimme tämänkin huopakankaalle, mutta siitäkin lisää tulevissa postauksissa.


Oli kyllä antoisa koulutus ja upeat miljööt. Kiitos Husqvarna Viking Suomi!!!!!!!!

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Askartelua lasten kanssa metsäretkien aarteista


Tässä postauksessa pääsette tutustumaan tämän syksyn taideprojekteihimme, jotka on työstetty useampana taidetiistaina ja metsäretkiperjantaina elo-syyskuussa. Tämän syksyn taideprojektit olemme työstäneet yhdessä naapurissamme asustavan kunnallisen perhepäivähoitajan ja hänen ryhmänsä kanssa. Minun ryhmäni lapset ovat iältään 2-4 v ja hänen 2-5v.

Taideprojekteihimme on kuulut metsän ihmeiden "kuvaamista", metsässä oleilua ja eriaistein metsän aistimista, erilaisten kasvien siemeniin tutustumista sekä metsäjoogaa.





Ensimmäisenä projektina työstimme tammenterhosieniä. Sienen hatut valmistimme tammenterhon hatuista, joita lapset keräävät päivittäin taskunsa täyteen ulkoillessamme. Ensin maalasimme hatut valkoisella peitevärillä ja peitevärin kuivumisen jälkeen vahva pigmenttisillä vesiväreillä. Lopuksi minä vielä lakkasin hatut VerniDas -lakalla, jota ostin Vesiväritehtaalta A.Wennstöm oy:ltä Artjärveltä. Lakka tekee väreistä kirkkaammat ja antaa väreille hyvän keston. Sienet liimasin lasten osoittamiin kohtiin puunoksaan kuumaliimalla.



Toisella kerralla huovutimme tammenterhokoruja ja pieniä toukkia, joita näkyy edellisissä kuvissa. Lapset innoistuvat huovutuksesta todella paljon, joten satumaisia tammenterhojakin syntyi kuin tammessa ikään.
 


Seuraavan tiistaina maalattiin piha-asvaltilla kerniliinan päällä pieniä pikkumetsiä leikkialustoiksi paksulle pahville. Leikkialustoille askartelimme metsästä löydetyistä aarteista erilaisia siemenhahmoja, siemenkeijuja, äitejä, isiä, lapsia, vauvoja sekä nuotioita, laitureita, kaloja, kiipeilypaikkoja, polkuja...









Erikeeper-liimaukset lapset tekivät itse, kuumaliima liimaukset minä lasten ohjeiden mukaan.




Eilen työstimme puut leikkimetsiin vessapaperirulla-pahvimaalaustyönä. Puun pintaan lapset liimasivat vielä oikeaa metsästä löytynyttä männyn kaarnaa.



Ja voi sentään, kuinka hienoja näistä tuli!!!!!! Lapset olivat uusista leikkikaluistaan aivan innoissaan. Ja voi sitä silmien loistetta kun niitä kannettiin koteihin omille perheille esiteltäviksi.




Ja tässä vielä kuvagalleriaa lapsiryhmäni upeista siemenkeijujen metsistä :)





Voi kuinka minä olenkaan ylpeä pikkuaskartelija-ystävistäni ja kuinka nautinkaan tästä työstä missä jokainen päivä tuo tullessaan monta iloa, ihmettä ja onnenhetkeä <3. 



Leppoisia syyspäiviä teille ihan jokaiselle! Ja tervetuloa seuraamaan perhepäivähoitoryhmäni puuhia instagramiin #perhepäivähoitoneulanhaltija -sivuille tai @neulanhaltija -sivuille !