tiistai 13. syyskuuta 2022

Kasvivärjäys



Vuoden 2022 Taitoliiton valitsema käsityötekniikka on kasvivärjäys eli värjäys luonnonväreillä. 

Niinpä minäkin sain työtiimiltäni luvan johdattaa oman eskariryhmämme kasvivärjäyksen saloihin. 



Suomenlampaan villasta valmistetut karstavillalangat saimme mainosyhteistyönä Pirtin kehräämöltä.


Langat värjäystä varten käsittelin kotonani alunalla. Aluna auttaa väriä kiinnittymään lankaan. Sitä tarvitaan n. 10-20 g / 100 g värjättävää materiaalia kohden. 


Kattilana niin aluna-puretuksessa kuin itse värjäämisessäkin käytän suurta kirpputorilta muutamalla eurolla hankkimaani kattilaa.

Aluna-puretuksessa lankaa pidetään kuumassa (ei kiehuvassa!) vedessä noin tunnin ajan, Itse annan langan jäähtyä myös vedessä käsittelyn jälkeen, jotta villalanka ei saa liian suurta lämpöeroshokkia ja vanutu. Lanka pitää myös kastella ennen aluna-veteen (myös värjäysveteen) laittoa ja kuumentaa yhdessä veden kanssa pikkuhiljaa lämpöshokin estämiseksi.



Materiaaliksi kasvivärjäykseen käyvät värin kiinnittymisen kannalta parhaiten luonnonkuitua olevat materiaalit, kuten villa ja silkki.

Ohessa hieman kasvivärjäyskokeilijani silkkilankoihin ja silkkikankaisiin sekä villalankaneuleita, joissa lankana on olleet kasvivärjätyt suomenlampaanvillalangat.


Kasvivärjäyspadassa porisemassa: Saniainen ja mustamarja-aronia.

Kasvivärjäyksessä värisävyt vaihtelevat kasvinkeruupaikan, vuodenajan ja värjättävän materiaalin mukaan. Tämä tekeekin kasvivärjäyksestä aina seikkailun, jossa kokenutkin värjääjä saa yllättyä.


Sipulinkuoret ovat oivallista värjäysmateriaalia, jota on saatavilla lähes ilmaiseksi kauppojen irtosipulilaareista ympäri vuoden.


Pietaryrtti on myös erittäin hyvä värjäyskasvi, mutta sen tuoksu voi olla sisätiloissa värjätessä monen mielestä turhan voimakas.


Villalanka saniaiskylvyssä  ja raparperi-nokkosliemi tuoloillaan.


Kasvivärjäyksessä varjättavä kasvi voi olla tuoretta tai kuivatettua. Kasvia keitetään vedessä tunnin tai riippuen siitä kuinka hyvin vesi kasvinosista värjäytyy. 

Itse laitan värjättävän kasvin usein pesupussiin, jotta kasvi ei sotke "rääppeillään" vettä. Kasvin osia on ikävä poimia myöhemmin villalangasta irti. Jos pesupussia ei käytä, kannattaa vesi siivilöidä kasvimoskasta ennen langan sinne upottamista.

Kuvissa villalangat mustamarja-aroniakylvyssä ja sipulinkuorikylvyssä.


 Tässä kuivumassa mustamarja-aronilla (violetti), saniaisella (keltainen), raparperillä & nokkosella (vihreä) ja pietaryrtin (oli ensin ihan sama keltainen kuin saniaisella värjätty lanka) sekä mustamarja-aronian seoksella värjätty lanka.

Viimeisenä vuorimännyn oksalla roikkuva valkoinen lanka on vielä värjäämätön.


 Tässä sipulin kuorilla värjättyä lankaa.



Lopuksi kuivat langat keritään vyyhdeiltä keriksi ja annetaan mielikuvitukselle siivet mitä langoista vastaisuudessa syntyy.

Mielenkiintoista eikö vain?