sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Huovutettuja kaneja


Uusin nukketeatterini sai viime viikolla käsissäni pari pupua seuraansa. Varastoissani oli villaa ihan tolkuttoman vähän enää jäljellä, joten näistä tuli todelliset "nyhjää tyhjästä puput. Mutta ihanaa on se että käsityötarvikevarastoni ovat huvenneet tänä keväänä ihan silmissä lukuisten myyntien ja lahjoitusten ansiosta. Mutta kyllä sitä tavaraa vieläkin on jäljellä - ja pittää ollakin. Töytyyhän minun päästä työhuoneelleni touhuamaan vähintään kerran viikossa. Ja ilman materiaalia on vähän hankalaa touhuta :).



Esikuviksi pupuille otin tyttären pikkupupuja ja tästä se sitten lähti...







Vähän on vielä viimeistelyä vaille, mutta nyt on annettava ranteen taas levätä, enne kuin jännetuppitulehdus taas iskee.

Mukavaa vappuviikkoa teille kaikille!




Minä vaihdoin tulevan vapun kunniaksi kotiimme vähän retrompaa ilmettä. Kyllästyin nyt askeettiseen tyylikkyyteen ja halusin väriä ympärilleni. Nämä Marimekon Lokki verhot ikkunoissa ovat antaneet minulle elämäni aikana paljon iloa ja energiaa. Nämä ikkunoissa lapsemme ovat viettäneet varhaislapsuutensa ja minä elämäni energisemmän kauteni. Nyt haluan iloenergiaa taas. Beige -kausi on nyt ohi. Hui hai mitä muut ajattelee. Tämä on minun perheen koti <3.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Matkamuistonukkejen uudet vaatteet ja identiteetit


Kädentaitomessut ovat nyt kunniakkaasti takana. Olipas mukavat messut! Ihaninta oli että sain ohjata sunnuntaina monta pikkulasta ja aikuista Husqvarna Opal -ompelukoneen saloihin ja yksi blogin lukijakin tuli reippaasti minua tervehtimään. Kyllä nämä sosiaaliset hetket ovat elämäni suola! Lauantain kun sain vielä viettää Sibeliustalossa hyvin antoisilla varhaiskasvatuspäivillä luokkakavereideni kanssa, oli viikonloppuni lähes täydellinen <3 .


Olen menossa toukokuussa montessorileikkikouluun työssäoppimaan. Tätä ihanaa oppimis- ja kehittymismahdollisuutta varten olenkin viimepäivät taas vähän valmistellut nukketeattereita ja avannut varhaiskasvatuksen ja montessoripedagogiikan teoriaa näyttötutkintosuunnitelmaani. 


Tulevaan eettisenkasvatuksen -nukketeatteriini tuunasin nukkeja vanhoista matkamuistonukeista ja vaatetin heidät vanhoilla vaatteilla.


Tämä musta-valkoisessa klänningissä oleva pikkuneiti muuttui käsittelyssäni pojaksi.




Ja tämä pitkähiuksinen neiti sai ylleen tyttäreni pienistä sukkahousuista työstetyn villamekon.






Kas vain. Siinä ovat nyt kaksi kaverusta (tai ehkä isosisko ja pikkuveli), joille tulee eettisenkasvatuksentuokioni aikana riitaa. Pojan vaatteet tein oman poikani neuleesta, johon tuli leikin temmellyksessä ikävä reikä.































Riidan aiheita ja ratkaisuja käymme lasten kanssa läpi kuvakorttien avulla. Tarinan kehyskertomus on vielä hieman auki, mutta onhan tässä vielä aikaa suunnitella. Ainakin tarinaan tulee vielä kaksi pitkäkorvaa, jotka kurkkivatkin tuolla pensaiden takana.

Pitkäkorvista ehkä lisää seuraavassa postauksessa :) .

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Pikkuteatterille taustaa tilkuista


Vietin eilen omaa aikaa ompeluhuoneellani 6h putkeen. Eilisen Flow-illan aikaansaannoksista tuleekin nyt pari postausta. Kyllä ompelu vaan on mukavaa ajanvietettä!!!!


Seurakunnan lapsityön näyttöjäni varten isäni työsti ohjeistuksestani tuollaisen vanerisermin. Maalasin siihen vesivärein nukketeatteriesitysten taustoja Raamatun kertomusten pohjalta. 

Eilen päätin muokata sermin päälle jämätilkuista maiseman tulevia Montsessoripäiväkodin lapsityön näyttöjäni varten. Ajatus olisi työstää jonkinlainen miniteatteri, joka käsittelisi erilaisia mielialoja, tunteita ja riitatilanteiden ratkaisuja. Saas nähdä mitä keksin... Mutta ensin tein puitteet kuntoon...





Päätin hyödyntää taustamaisemassa epämääräsiä puuvillatilkkujani (säästän aina yli kaikki 3 cm x 3cm kokoiset palat minigrip-pusseihin).  Halusin tehdä maiseman, joka on satumainen ja leikkisä, sillä tunteista ja mielialoista puhuminen on muuten aika vakava-aihe.


Tilkkutöissä tärkeää on muistaa aina huolellinen silitys!


Työstin taustan applikoiden kuvat taustakankaiden päälle vapaakirjonnalla eli koneparsinnalla ja pelkällä suorallaompeleella.


Tällä kertaa en malttanut edes kiinnittää tilkkuja taustaan kaksipuoleisella liimaharsolla, kuten normaalisti teen, vaan parsin ne suoraan kiinni kankaaseen. Ensin suoralla ompeleella yhdenkerran kauttaaltaan ikään kuin harsien.





Kuvioiden "harsinnan" jälkeen laitoin taustaan välivanun ja taustakankaan, jonka leikkasin vanhasta nyppyyntyneestä lakanasta. (Kiitos Johanna P. vanulahjoituksesta!)


Lopuksi tikkasin työn huolella vapaakirjonnalla suorin ompelein tilkkujen värisin ylälangoin. Jokaisen tilkun tikkasin nelisen kertaa ympäri.


Ja sitten taustakankaan kiinnitys ja epämääräisten lankojen siistiminen myös työn nurjalta puolelta. Tässä vaiheessa käytin yläsyöttäjä -paininjalkaa. Ompelukoneenani oli Husqvarna Viking Opal, jonka olen saanut blogiyhteityönä.

Eli tästä tuli pussi vanerisermin päälle.


Kas näin. Seuraavassa postauksessa näytän kuinka työstin noille vanhoille matkamuistonukeille uudet vaatteet, sillä he saattavat olla tässä teatteriesityksessä päähenkilöitä... Kukaties.

Pojalla onkin jo uudet vaatteet ylään (työstetty poikani vanhasta neuleesta). Edellisessä elämässä matkamuistonukke oli pikkutyttö, jostain Itä-Euroopasta, josta seuraavassa postauksessa kuvakin.



Ja saattaapi olla, että kanejakin tässä teatterissa nähdään. Taidanpa lähetä tästä taas ideoimaan, kun lapsetkin ovat niin uppoutuneet kirjojensa maailmoihin.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!!!

PS: Seuraavassa postauksessa saattaa myös olla arvonta!!! Tiedossa olisi messulippuja Kädentaitomessuille Pasilaan 16.-17.4. Kiinnostaako?