sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Kirjatuunaussynttärit


Meillä on vietetty tänä viikonloppuna tyttäreni 9-vuotissynttäreitä. Tässä postauksessa pääsette katsomaan tyttären kavereilleen järjestämien kirjatuunaussynttärijuhlien satoa.


Koska meidän perhe rakastaa lukemista ja kirjoja sekä ekologista elämän tapaa, oli kirjatuunaussynttärit oiva teema synttäreille. Synttäreillä tuunattavat kirjat tytär haki lähikirjastomme aulasta, jonne asiakkaat saavat jättää kirjoja, joita eivät enää kodeissaan halua syystä tai toisesta säilyttää.

Minä leikkasin saksilla jokaiseen kirjaan oviaukon ja liimasin kirjojen sivut kiinni toisiinsa. (En yksitellen, vaan suurpiirteisesti kirjan kantteihin liimaa levittäen. erityisesti Valittujen Palojen sivut ovat niin huokoista paperia, että kymmenen sivua leikkaantuu ihan yhdellä kerralla.)

Tämä kirjatuunausidea on itse suunnittelemani ja täältä löydät jo aijemmin hoitolasteni kanssa vastaavalla tekniikalla tuunaamiamme kirjoja.


Synttärivieraille ja synttärisankarille annoin ohjeiksi piirtää, maalata tai työstää kollaasin omaisesti kirjaan pieni maailma tai koti tms, jolla voi jatkossa leikkiä omien pikkulelujen kanssa.


Osa lapsista innostui pulloväreillä maalaamisesta, osa puuväreillä piirtämisestä ja osa vahaliiduista.


Muutama innostui myös leikkaa-liimaa-maalaa-piirrä -kollaasitekniikasta.


Jokaisen lapsen kirjamaailma alkoi työstyä ihastuttavan yksilöllisiksi.


Kun maalaukset, piirrokset ja kollaasit oli tehty, oli lapsilla herkkuhetki. Silloin työt saivat kuivahtaa hiukan, jonka jälkeen ne liimattiin kirjan  etu- ja taka-aukeamalle. Minä leikkasin oviaukot.


Liimauksen jälkeen alkoi leikkimaailman pohjan /lattian / maaston maalaus /piirtäminen / värittäminen /kollaasin kokoaminen.



Sekä maalausten koristeleminen kolmiulotteisilla koristemateriaaleilla, kuten satiinikukkasilla.


Jokainen lapsi jatkoi omaa visiotaan ja kaikki olivat hyvin keskittyneitä omaan prosessiinsa.


Tekemisen flowta oli upeaa katsoa.



Osa innostui kovasti kangaspaloistani, joita olin tuonut kassillisen lapsille käytettäviksi.


Kangaspalat, kuviokartongit ja puupalikat innostivat lapsia myös sisustamaan leikkimaailmoitaan.


2,5-tunnin synttärijuhla-aika sujahti todella huomaamatta.



Mutta kun vanhemmat tulivat lapsiaan noutamaan, oli jokaisella silmät iloa täynnä uuden tuotoksensa edessä.


Hyvin harva malttoi jättää töitään meille kuivumaan, vaan työt kannettiin kuin suuret aarteet kotiin heti.


Ja aarteitahan nämä ovatkin, kuten lapsetkin. Kuinka taitavia 8-9-vuotiaat lapset jo ovatkaan?! Ja miten upea keskittymiskyky löytyi jokaiselta, kun työn aihe ole mieluinen tekijälle itselleen.


Minnehän seikkailuun tämäkin vanhan linnan pikkuruinen ovi leikkijän vielä johdattaa?..
'

Tai millainen unelmien puutarha tästäkin vielä leikeissä Pet Shop-leluille syntyy?..


Vanha puu voi olla ovi uuteen seikkailuun..


Ja kukahan söpöliini tässä unelmien makuuhuoneessa saa ensiyönä nukkua?



 On nämä vaan niin suloisia, että...



Ja kenen salainen tukikohta tämä metsämaja tuleekaan olemaan?...



Entä kuka muuttaakaan tähän Minecraft -maailmaan seikkailemaan?...

Tälläisin terveisin tällä erää. Kiitos jokaiselle pikku-juhlijalle ja pikku-askartelijalle! Olette aarteita jokainen!








perjantai 18. tammikuuta 2019

Muovailuvahamaailma lasten kanssa Pehmu -mehiläisvahasta


Puutarhakuumeeni on kasvanut kasvamistaan, vaikka ulkona on nytkin valokuvauksellisen kaunis "WinterWonderland"-näkymä, kaipaan ihan mielettömästi kesää tai edes kevättä ja ensimmäisiä vihreitä versoja.

Minun oman kevään kaipuuni vuoksi kaivoimme taas pitkästä aikaa Pehmu - mehiläisvahamuovailuvahat esiin ja työstimme koko viime viikon salaista puutarhaa hoitolasteni kanssa. (Ensi viikolla siirrymme taas lumiaskarteluihin, kun värienergiat on nyt tankattu)

Kotimaiset, lähituotetut, Pehmu -muovailuvahat sain blogiyhteistyönä viime kesänä A:Wennström Oy:ltä eli Vesiväritehtaalta Artjärveltä. Heidän verkkokauppaan pääsee täältä. Ja edelliseen Pehmu -postaukseeni täältä.


Itse rakastan näitä muovailuvahoja ja olen käyttänyt niitä omienkin lasteni kanssa heidän ollessaan leikki-ikäisiä. Näistä jää käsiin ihanan pehmeä tunne. Nämä vahat eivät tuoksu millekään ja ne taipuvat ja sekottuvat pientenkin lasten käsissä erittäin hyvin. Ne ovat myös myrkyttömiä ja suomalaisia.


Nyt käytimme näitä perusvärejä lasten kanssa, joita sekoittelimme käsissämme haluamaksemme.





Ja niin viikon jokaisena päivänä kaikki halukkaat perhepäivähoitolapseni ja kaksi koululaista (1 lk ja 2 lk) työstivät päivälevon jälkeen hiljaisena työnä salaisuuksien puutarhaa.


Ja jotta puutarhasta tulisi "täydellinen" leikkipaikka, maalasi yksi hoitolapsistani vielä mehiläisvahaliiduilla leikeille taustankin.


Lapset pitävät näistä mehiläisvahaliiduista paljon, koska heidän sanojensa mukaan "ne tuoksuvat taivaalliselle!"



Ja niin uusi leikkipuutarha tuli valmiiksi leikkeihin. Puutarhasta löytyi Nasu, joutsen, nallekarhu, mehiläisiä, kilpikonna ja hirmuinen määrä käärmeitä, matoja ja kasveja sekä lintujen ja käärmeiden munia.


Aika hieno, eikö vain?!


Askartelijat olivat iältään 2,5 v-8 v.

 
Samalla pääsimme myös ekologiselle lähiseutumatkalle mielikuvituksen kautta solisevien vesiputouksien äärelle.


Pohjana leikkimaailmalle oli Playmobil-lelujen alusta.



Hyvien leikkien jälkeen muovailuvaha maailma muokattiin palloiksi, jotka laitettiin odottamaan seuraavaa muotoilu inspiraatiota.


Mukavaa kevät talvea teille kaikille! Minä alan nyt valmistella oman tyttäreni 9-v askartelusynttäreitä, joita vietetään tänä viikonloppuna. Synttäreistä lisää seuraavassa postauksessa.

Ja hei, yksi ilmoitus vielä tätäkin kautta

HOITORYHMÄSSÄNI VAPAUTUU YKSI HOITOPAIKKA MAALISKUUN PUOLESSA VÄLISSÄ 2,5-5-VUOTIAALLE LAPSELLE! Yhteydenotot: neulanhaltija@gmail.com



keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Sammaloitunut kivityyny kolmireikäistä nyöripaininjalkaa ja itserakentamaani silityslautaa apuna käyttäen


Niin se vuosi sitten taas vaihtui ja syyskaamos vaihtuu pikkuhiljaa aurinkoiseksi kevät-talveksi. 

Vielä on matkaa vihreään puutarhaan ja kukkaloistoon, mutta onneksi vihreää voi tuoda sisälle kotiinkin mieltä piristämään. Minäkin ompelin meille kesän kaipuussani vihreän sammaloitunutta kiveä esittävän jalkarahin lievittämään vihreän ja vehreän puutarhani ikävää.

Rahin villahuovan minulle antoi blogiyhteistyönä Iskun Tehtaanmyymälä, kolmireikäisen nyöripaininjalan sain blogiyhteistyönä Husqvarna Vikingiltä ja kuviointiin käyttämäni mattolangat kolleegaltani Kirsi Marittalta. Kiitos kaunis jokaiselle!



Kolmireikäisellä nyöripaininjalalla olen aijemmin ommellut myös leivinliinoihin koristeita. Postaus löytyy täältä. Ja näistä hyvin lanoliinisista ja paksuista villalangoista aijon myös virkata istuintabletteja metsäretkillemme. Mutta nyt ensin sammaloituneen kivityynyn pariin.....




Tyynyyn oli kiva testailla erilaisia leveitä kuvio-ompeleita, joita Husqvarna Viking Topaz 50 -koneestani löytyy.








Minulla ei ollut kiveen minkäänlaista kaavaa, mutta 12-vuoden vuoden käsi- ja taideteollisuus- ja muotoiluopinnot ovat ilmeiseti harjaannuttaneet silmäni näkemään mittasuhteet niin hyvin, että tyynyn pohjan ja päällisen suhteista ja mitoista tuli täysin oikean kokoiset ilman yhtään mittanauhalla tai viivaimella mittaamista.



Pitkästä aikaa otin myös käyttöön yhden opiskeluaikoinani itsetekemistäni silityslaudoista. Opiskelin 1990-luvulla pukuompelua ja koska tavallisilla silityslaudoilla oli hankalaa silittää istutettavia hihoja muotoonsa, tein kolme erilaista hihan istustuslautaa isäni kanssa puuhastellen. Yhden silityslaudoista möin opiskelukaverille, mutta kaksi on yhä minulla varastossa. Toinen on vielä pyöreämpi muodoiltaan. Käytin näitä silityslautoja myös huovutuskursseilla opettaessani. Niillä oli helppo höyrysilitysraudan kanssa kutistaa huopaa haluttuun kokoomn ja muotoon.



Pyöreän silityslaudan päällä silittäminen on kyllä ihanaa puuhaa. Ja vielä kun kyseessä on villakangas, on silittäminen kuin terapiaa. Niin kauniisti kangas taittui haluamaani muotoon.


Ja sitten tyynyn täyttäminen. Tämä tyyny imi sisäänsä 3 suurta käytöstä poistamaani nukkumistyynyämme. Tyynystä tuli tosi napakka ja tukeva. 




Ja siellä se sammaloitunut kivityyny nyt ihmettelee valkoisuutta ja odottaa kanssani kevättä ja kesää, jolloin pääsee olohuoneen sijasta terassille rahiksi.


Aijon ommella kivelle pari kaveriakin, mutta ensin pitää hankkia jostain aikamoinen määrä vanua, sillä meillä kotona ei vanua enää ole, sillä tämä tyyny söi kaikki vanuvarstoni.

Muutoinkin tein joululomalla aika radikaalia siivousta tarvikevarastossani. Heitin paperikeräykseen kymmenittäin vaatetusalan opiskelumateriaalikansioitani ja lahjoitin kaavaopin opiskelukirjojani uusille vaatetusalan opiskelijoille. Lahjoitin 2 jätesäkkiä kankaita kierrätykseen ja lajittelin askartelumateriaalit niin, että ne kuluisivat kutakuinkin pois kevään aikana hoitoryhmäni ja naapurin hoitoryhmän askartelutuokioissa. Joskus on hyvä päästää vanhasta irti ja pistää omaisuutta kiertoon, sitä enemmän tarvitsevalle, kuten itsekin olen saanut materiaalia niin lukuisalta määrältä lahjoittajia. Nyt minun pitääkin opetella sanomaan EI, jotta kaikki varastomme eivät täyty vain minun ja hoitoryhmäni materiaaleista, sillä kodissamme asuu muutama muukin ihminen :).

Mukavaa uutta vuotta teille kaikille! Voikaa hyvin!