Sammaloitunut kivityyny kolmireikäistä nyöripaininjalkaa ja itserakentamaani silityslautaa apuna käyttäen

Niin se vuosi sitten taas vaihtui ja syyskaamos vaihtuu pikkuhiljaa aurinkoiseksi kevät-talveksi. 

Vielä on matkaa vihreään puutarhaan ja kukkaloistoon, mutta onneksi vihreää voi tuoda sisälle kotiinkin mieltä piristämään. Minäkin ompelin meille kesän kaipuussani vihreän sammaloitunutta kiveä esittävän jalkarahin lievittämään vihreän ja vehreän puutarhani ikävää.

Rahin villahuovan minulle antoi blogiyhteistyönä Iskun Tehtaanmyymälä, kolmireikäisen nyöripaininjalan sain blogiyhteistyönä Husqvarna Vikingiltä ja kuviointiin käyttämäni mattolangat kolleegaltani Kirsi Marittalta. Kiitos kaunis jokaiselle!

Kolmireikäisellä nyöripaininjalalla olen aijemmin ommellut myös leivinliinoihin koristeita. Postaus löytyy täältä. Ja näistä hyvin lanoliinisista ja paksuista villalangoista aijon myös virkata istuintabletteja metsäretkillemme. Mutta nyt ensin sammaloituneen kivityynyn pariin.....

Tyynyyn oli kiva testailla erilaisia leveitä kuvio-ompeleita, joita Husqvarna Viking Topaz 50 -koneestani löytyy.

Minulla ei ollut kiveen minkäänlaista kaavaa, mutta 12-vuoden vuoden käsi- ja taideteollisuus- ja muotoiluopinnot ovat ilmeiseti harjaannuttaneet silmäni näkemään mittasuhteet niin hyvin, että tyynyn pohjan ja päällisen suhteista ja mitoista tuli täysin oikean kokoiset ilman yhtään mittanauhalla tai viivaimella mittaamista.

Pitkästä aikaa otin myös käyttöön yhden opiskeluaikoinani itsetekemistäni silityslaudoista. Opiskelin 1990-luvulla pukuompelua ja koska tavallisilla silityslaudoilla oli hankalaa silittää istutettavia hihoja muotoonsa, tein kolme erilaista hihan istustuslautaa isäni kanssa puuhastellen. Yhden silityslaudoista möin opiskelukaverille, mutta kaksi on yhä minulla varastossa. Toinen on vielä pyöreämpi muodoiltaan. Käytin näitä silityslautoja myös huovutuskursseilla opettaessani. Niillä oli helppo höyrysilitysraudan kanssa kutistaa huopaa haluttuun kokoomn ja muotoon.

Pyöreän silityslaudan päällä silittäminen on kyllä ihanaa puuhaa. Ja vielä kun kyseessä on villakangas, on silittäminen kuin terapiaa. Niin kauniisti kangas taittui haluamaani muotoon.

Ja sitten tyynyn täyttäminen. Tämä tyyny imi sisäänsä 3 suurta käytöstä poistamaani nukkumistyynyämme. Tyynystä tuli tosi napakka ja tukeva. 

Ja siellä se sammaloitunut kivityyny nyt ihmettelee valkoisuutta ja odottaa kanssani kevättä ja kesää, jolloin pääsee olohuoneen sijasta terassille rahiksi.

Aijon ommella kivelle pari kaveriakin, mutta ensin pitää hankkia jostain aikamoinen määrä vanua, sillä meillä kotona ei vanua enää ole, sillä tämä tyyny söi kaikki vanuvarstoni.

Muutoinkin tein joululomalla aika radikaalia siivousta tarvikevarastossani. Heitin paperikeräykseen kymmenittäin vaatetusalan opiskelumateriaalikansioitani ja lahjoitin kaavaopin opiskelukirjojani uusille vaatetusalan opiskelijoille. Lahjoitin 2 jätesäkkiä kankaita kierrätykseen ja lajittelin askartelumateriaalit niin, että ne kuluisivat kutakuinkin pois kevään aikana hoitoryhmäni ja naapurin hoitoryhmän askartelutuokioissa. Joskus on hyvä päästää vanhasta irti ja pistää omaisuutta kiertoon, sitä enemmän tarvitsevalle, kuten itsekin olen saanut materiaalia niin lukuisalta määrältä lahjoittajia. Nyt minun pitääkin opetella sanomaan EI, jotta kaikki varastomme eivät täyty vain minun ja hoitoryhmäni materiaaleista, sillä kodissamme asuu muutama muukin ihminen :).

Mukavaa uutta vuotta teille kaikille! Voikaa hyvin!