Planeettoja mattoihin

Avaruus-nukketeatteri on nyt valmis. Olen vielä tehnyt muutamia viimehetken somistuksia ja viikon kuluttua onkin ensi-illan aika. Ihanaa, nyt saa taas puskea tarmonsa johonkin uuteen projektiin. 

Viimeisiä projekteja avaruusteatterin kanssa oli laskeutumisalustojen työstäminen huoparaketelleni. Se niittäin kaatui aina, jos sen laski liukkaalle lattialle. 

Kyselin facebookin ja viidakkorummun kautta tuttaviltani ylimääräsiä, kuvan vihreän maton kaltaisia, vessanmattoja lahjoitukseksi nukketeatteriini. Vastaukseni eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, joten marssin tutkimaan Prisman mattotarjontaa.

 Sieltä käsiini tarttui alle 3 €:n muovinen ovimatto.

 Johon maalaisin Venus -planeetan. Planeetta oli kuitenkin liian pieni, joten ...

 ... maalasin vähän suuremman. Tämä olisi ollut ok idea, mutta kun maali kuivui, se alkoi lohkeilemaan. Eli oli keksittävä muuta.

Suuntasimme siis perheen kanssa pikareisulle Ikeaan matto-ostoille. Googlettamisen jälkeen se oli nimittäin kaikista edullisin maton ostopaikka (ja lapsetkin syövät siellä taas ilmaiseksi!). Pyöreitä mattoja ei kuitenkaan Ikeassa ollut, joten päätin sijoittaa euroni ovaalinmallisiin valkoisiin pikkumattoihin (1,40€/kpl), kun nyt sinne asti oli tullut ajettua. Sommittelin mattoon puuväreillä ideaa maalattavasta planeetasta.

Wili oli projektissa taas vahvasti mukana :) .

 Maaleina sain käyttää koulun maaleja, joita sekoitelin haluamakseni.

 Lopuksi sommittelin heijastinnauhasta pieniä kaukaisia tähtiä maton mustalle puolelle.

Ja renkaat Saturnukselle ja Uranukselle työstin huopakankaasta.

Tässä matot ja asteroidivyöhyke nukketeatteriharjoituksissa koulumme liikuntatilan räikeänvihreällä lattialla.







Lisäksi työstin koulumme teollisuuskoneella auringon Merkurius -maton viereen. (Kuvassa oleva vihreä laukku on 9-vuotiaan poikani minun kanssani ompelema kuljetuslaukku tämän nukketeatterin pahvilaatikkopuutarhalle)

Työstin myös muutaman kaukoputken pahviputkista, skyr-kansista ja kierrätysfarkusta tulevan näyttöpäiväkodin lapsille liikuntaleikkeihin.

 Ja vähän vielä ennätin batiikkivärjätäkin nukketeatteriin peitekankaita.

 

 Tässä avaruusteatteri alkuasetelmassaan koulumme liikuntatilassa.

Heissuli vei teille kaikille näiden avaruusnukketeatterin uni-ukko veitikoiden myötä!

Nauttikaahan talvesta, se on nyt parhaimmillaan! Meilläkin alkaa huomenna talviloma.

Pieni varjoteatteri

Koska halusin nyt tuoda erilaisia kokeiluja avaruus-nukketeatteriini, työstin sinne myös pienen varjoteatterikohtauksen. (Kuva: L. Kantola, Theatrum Olga, Lahti)

Varjoteatteria varten ostin Paperikuun poistopisteestä kirjetaulun. Taulun pellavaiset taskut ja vaneritausta oli helpoa napsauttaa pois ja siirtää varastoon odottamaan mahdollista tulevaisuuden tarvetta odottamaan. Puiset kehykset sensijaan pääsivät heti käyttöön.

Kankaaksi varjoteatteriini pääsi pala mummoni vanhasta lakanasta. Volarilta saamastani vahvasta huopalevystä työstin kaksi rakettia. Ensimäinen oli liian suuri ja toisesta tuli sopiva. Raketin pyrstön tein ensimmäiseen rakettiin tyllistä ja toiseen ohuesta kestävästä oranssista muovista. Ensimmäisen raketin koristelin paljetein ja toiseen tein poralla reikiä. Tuotekehittelyä siis.

Ja niin tarinani raketti sinkoutui avaruuden äärettömyyteen ja koti uusia seikkailuja.

Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille!

Mummo, mummola ja mummon avaruuskirja

 

Kuten viime postauksista voi aistia, avaruusnukketeatteri on ollut päällä ajatuksissa viime viikot. Nyt alkaa olla enää vähän loppuviimeistelyä ja valojen testailua ja sitten koko homma on treenausta vaille valmis.

Tämä nukketeatteri on minulle poikkeuksellinen siksi, että olen tehnyt ja yhdistänyt siihen useita eri teatterityylejä ja kohtauksia. Tämä kiertue ei myöskään onnistu enää yhden esittäjän voimin vaan saan ilokseni pyytää vuorotellen lapsiani avustajikseni esityksiini. Ensi-illassa minua avustavat luokkakaverini, jotka ovat tätä projektiani seuranneet läheltä nämä viime viikot.

Nukketeatterin ensimmäisessä kohtauksessa ollaan mummolassa yökylässä. Ja mikäs mummola se on jos siellä ei ole mummoa. Torix -kirpputori pelasti minut taas ja sieltä löytyi hyvä tuunattava laatumummo alle kympin.

Mummo oli huolella työstetty posliininukke, joka joutui ensitöikseen vaate-, hius- ja silmälasimuotoilijan käsittelyyn.

Mekosta lähti rimpsut oitis ja euron pellavaisesta revinnäisnenäliinasta työstyi mekon päälle essu.

Hiukset ja silmälasit mummolle taiteili luokkakaverini. Kiitos Minna!

Koska tämä mummo rakastaa kaveja ja puutarhaa, tein hänen vierashuoneeseensa eli ensimmäisen kohtauksen huoneeseen Fimo-massasta pari amppelikukkaruukkua. Idean sain omasta keittiön ampelistani.

30 minuutin paistamisen jälkeen minulla ja mummolla oli kaksi mukavaa amppelia, joihin tein huovasta ja rautalangasta pariposliinikukkaa.

Eikös tullut aika kivat? Violetin tilkkupeiton tytölle tuunasin vanhasta vaatehuoneeni ovimatosta, jonka olin valmistanut joskus kauan sitten tilkkutyökurssille pinoa-leikkaa-tilkkutyön näytteeksi.

Lisäksi tein mummolle avaruuskirjan, jota hän lukee tyttöselle ennen nukkumaan menoa. Kirjan tuunasin myös vanhasta v. 1998 valmistuneesta käsinsidostusta kirjasta. Joskus olen siis opetanut kirjansidontaakin. (Kaikkea sitä on ehtinytkin opettaa..)

Mukavia tähtihetkiä teille kaikille!

Nukketeatteripostaukset jatkuvat vielä. Yrittäkää jaksaa :)