Metsänväen talo ja pihapiiri

Projekti "metsänväen syksy" jatkuu mökkivisiittien välillä ja lomassa.... Tässä kuvakollaasia pöytänukketeatteriin tulevasta metsänväen talosta ja pihapiiristä.

Talon työstin joulun 2013 Accesorie liikkeen (Jumbo) joulusomistemökistä, joita sain heiltä nukketeatteriprojektejani varten. Yhden tälläisen talon lapseni jo tuunasi tässä keväällä. Nyt yksi taloista taipui metsänväelle salaperäiseksi asumukseksi.

Pahvitalo sai ylleen ja sisälleen kaikenmaailman vihreät huoparetaleet, joita huovutusarkussani on pyörinyt jo useiden vuosien ajan. Pisteenä I:n päälle talon katolle kasvoi huovutettuja sieniä ja Tiimarin poistoista ostamiani somisteita.

Talon reunalle tuli myös muistoksi mummolastani vuosia sitten saamani heinäseiväs. Talon sisällekin laitoin hieman rakkaan mummoni muistoa... Varastoja penkoessani löysin yhden mummolta saamani hänen tekemänsä haljenneen tuokkosen sohvaksi pikkumökkiin. Mummo teki näitä tuokkosia läjäpäin mämmille ja pikkutavaroille.

Vuosia sitten työstämistäni huopapalloista työstyi pikkusieniä talon pihapiiriin (näistä piti tulla alunperin huopapallomatto, mutta väsyin kesken huovuttamisen).

Pihapiiriin työstin myös oksanpätkistä yhtenä sadepäivänä (niitähän on tänä kesänä piisannut!) tuolin.

Tuolin punonnsassa käytin huopanyöriä.

Tälläistä tällä erää. Mukavaa kesäkuun loppua kaikille! Heinäkuussa alkaakin sitten marja-show, jolloin meikäläiset viettävät aikaansa pääosin metsissä. Saas nähdä törmätäänkö retkillä metsänväkeen... Onko kukaan käynyt kurkkimassa, näkyykö mustikan raakileita jo? Vai pitääkö näin kylmänä kesäsänä odottaa elokuuhun asti?

Hienohelmoista metsänväeksi osa 2.

Viime päivät olemme nauttineet Suomen luonnosta vanhempiemme mökeillä. Kylmät säät eivät ole haitanneet, sillä vaatetta oli matkalaukuissa yllinkyllin. Metsänväkiprojekti on myös jatkunut. Luonnonhelmassa on hyvä ammentaa ja poimia ideoita sekä rauhoittua uuden nukketeatteritarinan ääreen.

Ainakin sumu tulee osaksi tätä uutta nukketeatteriesitystäni. Olen tänä kesänä saanut niin usein ihailla sumuisia aamuja ja iltoja perheeni kanssa. .. Mielikuvitushermoni ovat hyriseet innosta: "Mitä kaikkea sumu kätkeekään taakseen..."

Mutta nyt takaisin metsänväen seuraan... Tyttö "menninkäinen" sai hyppysissäni asukseen oranssin huopahatun ja vihreän esihuovutetusta levystä ompelemani huopamekon.

Poika "menninkäinen" sai ylleen ruskeasta esihuovutestusta huopalevystä ompelemani mekon.

Huovutan molemmille kaveruksille vielä suippokärkiset huopikkaat jalkoihin kunhan ehdin. Lisäksi heille työstyi vauva ja upea koti, jossa hyödynsin kaikki vihreänsävyiset huoparetaleet. Kodista postaan seuraavassa postauksessa.

Työstin ylimääräisestä Gernit-massasta yhden "vauva-menninkäisen" pään ja esihuovutetusta huovasta ja vanhoista villavärinäytteistä pikkuiselle makuupussin.

"Krooh, pyyh... krooh, pyyh..." sanoi pikkuinen kun häntä tuuditin.

Tämän postauksen myötä toivotan teille kaikille satuhermoja kutkuttavia metsäretkiä iki-ihanissa Suomen metsissä!

Hienohelmoista metsänväeksi osa 1.

Nyt pääsette retkelle satumaiseen seikkailuun, jossa seikkailevat pienet peikot, menninkäiset tai tontut (en itsekään tiedä vielä ketkä metsän satuväestä!). Noita tai luutamummo ja muutama pieni metsäneläinkin saattaa tarinassa vilahdella. tulossa on siis uusi syksyksi valmistuva pöytänukketeatterini : ).

Tämän postauksen myötä toivotan myös kaikille iloista ja kaunista juhannusta!!!

Ostin kirpparilta muutamalla eurolla kaksi posliininukkea, ihka oikeaa hienohelmaa. Tyttäreni, 4 v, totesi, että "Älä äiti osta noita hienostokammotuksia, minä en niillä ainakaan leiki!" Hymähdin ja ostin kuitenkin. Näistä muotoutuu käsissäni tulevaisuudessa nimittäin jotain aivan muuta....

Löysin myös tälläisen huovutetun pikkulinnun ja sain äidiltäni yhden pääsiäisnoidan, jolle työstin harjan havunneulasista. Eiköhän nämä jo inspiroi minua uuden esityksen rakentamiseen.... Isäni katajasta rakentama jouluseimikin kannettiin varastosta ideoita synnyttämään.

Nukeilta riisuttiin vaatteet, jotka säilöin tulevaisuuden produktioita varten. Nukeilla oli fiinit kiiltävät päällysvaatteet , sukat, kengät ja jopa alusvaatteet.

Seuraavaksi revittiin hiukset pois. Kiiltävät kiehkurat pääsivät juhlavaatteiden seuraan.

Avasin Ipadini ja katsastin Pinterestistä miltä maahiset, peikot, menninkäiset jaa muu metsän pikkukansa näyttävät.

Hmmmm... Iso nenä,,,, isot suipot korvat ..... takkuinen tukkaa..... hieman räsyiset maanläheiset vaatteet.... Muotoilin Gernit massasta hienohelmoille lisäkkeitä. Plastikkakirurgi työsti nyt kauniista rumempaa (vaikka niinhän se taitaa olla monella oikeastikin...). Otin paloturvallisuusriskin ja iskin tekeleeni uuniin. Riski kannatti, sillä mitään pahaa ei tapahtunut. Massat kovettuivat posliiniin kiinni kuten pitikin, eikä vartalo tai posliini kärsineet mitenkään.

Seuraavaksi vuorossa oli metsänväen hiusten valmistus.

Ompelin alkuperäisten hiusten mallin mukaan mummoltani saatuja itsekasvatettuja ja loukutettuja pellavia tyllille. Liimasin alkuperäisistä hiuksista irroittamani muovinpalan kupoliksi tylliin.

Ja painoin liimalla hiukset kiinni metsänväen päihin.

Ja lopuksi huulipunien poisto rapsuttamalla metsänväen huulilta.

Tsadaa.... Sitten kaverukset kuivumaan ja vaatetusta suunnittelemaan. Seuraavissa postauksissa pääsette kurkkimaan lavastuksen ja metsänväen syntyä. Vitsit, mä tykään tästä nukketeatterin tekemisesta ja niiden esittämisestä!