sunnuntai 18. elokuuta 2019

Jämätilkut hirsimökkitekniikkaa hyödyntäen tilkkutyöksi - punainen joulupeitto


Tässä postauksessa esittelen toisen kesällä valmistamani tilkkutäkin syntyä. Tässäkin tilkkutäkissä ideani oli tuhota mahdollisimman kattavasti kaikki punaiset ja valkoiset pienikuvioiset tilkkutyökankaani.



Leikkasin summamutikassa kaikki punaiset ja valkoiset kankaani kaitaleiksi ja totesin, että niitä on liian vähän aikuiselle sopivaan täkkiin. Niinpä päätin hyödyntää tähän jouluksi suunnittelemaani täkkiin myös kaikki pienet palat, joita edellisestä vihreä-sini-beigen tilkkutäkin kaitaleista jäi yli.


Kaitaleista leikkasin 5 cm x 5cm paloja.


20 cmx 20 cm tilkkuviivaimella pienten neliöiden leikkuu sujui nopsasti ja vaivattomasti.



Pikkutilkut ompelin toisiinsa ilman mitään erityistä sommitelmaa. Ainoa johtolankani oli se, että vihreät tilkut yhdistyivät toisiinsa, siniset toisiinsa ja beiget toisiinsa.




Nopeaa ja näppärää...



Silitys on tilkkutöissä ehdottoman tärkeää. Tilkuissani saumanvarat kääntyvät vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle, jotta saumakohdasta ei tulisi liian paksu.


Tästä olisi saanut söötin vanhanaikaisen vauvantäkin näinkin, mutta tietääkseni lähipiiriini ei ole nyt vauvoja tulossa, joten vauvanpeittoakaan ei nyt syntynyt.


Koska halusin työstää punavalkoisen joulupeiton, jouluisen tilkkutäkin, yhdistin kuhunkin yhdeksän neliön sarjaan vuoroin valkoisia ja punaisia kaitaleita.







Kaitaleet ompelin "hirsimökkitekniikalla". Hirsimökkitekniikassa kaitaleet ommellaan kiertäen keskuspalaa (tulisija) sarjatyönä pitkillä kaitaleilla (hirret) ympäri.


Työtä ommellessani, sommittelin aina  yhden värin ommeltuani paloja paikoilleen.


Ja lopulta työ alkoi näyttää tältä.

Tämän jälkeen ompelin kaitaleet kiinni toisiinsa, niin että tikkauksen jälkeen tilkkutyön keskelle tulee yksi sauma.


Näin.


Tilkkutäkin vanuksi ostin itselleni uutta polyester-vanua, jossa oli ihan joustava trikoinen pumpulimainen tuntu.



Ennen tilkkutyön tikkausta, harsin kaikki kolme kerrosta (tausta-vanu ja päällinen) toisiinsa mökkimme terassilla auringosta nauttien, ah!


Harsinnan jälkeen työ oli vaivaton tikata tilkkutäkiksi. Tässä peitossa kiersin tikkausompeleella kaikkien tilkkujen reunat.


Tikkauksen jälkeen ompelin tikatut tilkkupäälliset kiinni toisiinsa. Tikkauksen aikana olin huomioinut, että tikkaus jäi yhdistysreunasta vajaaksi, jotta pääsin helposti ompelemaan tilkkutyön keskisauman.


Yhdistyssauman ompelun jälkeen leikkasin ylimääräiset vanut pois ja harsin ne kevyesti kiinni toisiinsa ilman saumanvaraa.


Näin.


Lopuksi kavensin toisen kappaleen taustakankaan saumanvarat kapeiksi ja kääsin käsin piilopistoin ommellen toisen kappaleen taustakankaan saumanavarat reilusti toisen kappaleen päälle.


Tämän jälkeen poistin kaikki harsinlangat, silitin täkin ja tikkasin äsken ommellun sauman alueella olevat tilkut reunoiltaan samoin kuin muutkin tilkut tässä tilkkutäkissä.


Viimeisenä ompelin täkkiin kaksinkertaisen reunakaitaleen. Ensin nurjalle puolelle ja siitä kääntäen toisella ompeleella oikealle puolelle.


Helposti siistiä jälkeä.


Ja niin tämä jouluinen tilkkutäkki tuli valmiiksi parin muun joulutäkin kaveriksi. Hip, hurraa! Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan aijemmin tekemistäni puna-sävyisistä tilkkutäkeistä.


Marimekon markiisikangaskaitaleista hirsimökkitekniikalla valmistettu tilkkutäkki.


Juoponpolku -tekniikalla valmistettu tilkkutäkki.


Kaitaletekniikalla valmistettu joulupallo-tilkkutäkki.


Ja vielä yksi kuva Crazyquilt -tekniikalla valmistetusta tilkkutäkistä.

Lämpöä teille jokaiselle!









8 kommenttia:

  1. Jaksaako sitä odottaa jouluun voidakseen käyttää kivaa täkkiä... muutkin peitot ihanan värikkäitä, tuo uutuus polyester vanu vaikuttaa mielenkiintoiselle. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saapa nähdä. Perjantaina vaihtelin kesätyynyt sohvalta syksyisempiin ja pian menee kesätilkkutäkitkin vaihtoon. Kyllä ainakin vähän aikaa saa olla syksytäkkien vuoro ennen näitä jouluisia ihanuuksia.

      Poista
  2. Mä niin ihailen tilkkutöitä! <3
    Ne ovat suurta taidetta. Tuo upea värien yhdisteleminen vaatii värisilmää ja luovuutta, jos mikä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten ihana kuulla! Joskus tuntuu, että taidan olla ainoita tuttavapiiristäni, joka näitä arvostaa. Oma perheeni myöskin kyllä tykkää näistä ja lapseni ovat jo valinneet omat mieleisensä, jotka aikovat ottaa mukaan kun joskus muuttavat omilleen. Tilkkupeitoissa on mielestäni jotain sympaattista ja kodikasta henkeä. Ja juuri tuo värien sommittelu on se juttu, kun näitä teen. Aina yllätyn itsekin, että tälläinenkö siitä tuli :)

      Poista
  3. Niin kauniit peittoja ja mitkä ihanat värit niissä, tykkään paljon!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tilkkureppu!

      Peitosta tuli kyllä jotenkin ihastuttavan vanhanaikainen tyyliltään. Sopii kauniisti joulun aikaan <3

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!