Kirjasta avoimiin oviin

Aloitin tänään perhepäivähoitajan työurani toistamiseen elämäni aikana. Toisinaan on näköjään katsottava kauas, jotta voi nähdä lähelle. Ovet, joita minulle raotettiin, eivät tuoneen minulle onnea eivätkä sisäistä rauhaa, joten palasin tähän vuosia sitten hyväksi kokemaani ammattiin. 

Nyt voin hymyssäsuin askarrella lasten kanssa, esittää nukketeatteria, kuunnella lasten viisauksia, käydä päivisin metsäretkillä ja syödä kynttilänvalossa muidenkin kuin itseni kanssa. Elämässä on taas sisältöä, joka ikiselle päivälle. Olen tarpeellinen. Minulla on paikka yhteiskunnassa. Minä saan olla vielä lähellä omien lasteni kouluarkea.

Koska olen aika innoissani tästä työkuviostani, olen työstänyt kesän aikana yhtä jos toista ideaa lasten kanssa tutustuttaviksi tai työstettäviksi. Tässä postauksessa mökillä työstämäni "salaisuuksien ovi", jonka työstin Kaari Utrion Vehkalahden neidot -kirjaan.

 Aluksi liimasin kaikki kirjan sivut kevyesti toisiinsa kiinni.

Sitten leikkasin ja revin sivunippuun oven reijän.

Sitten alkoi maalaus..... Mökiltä löytyi ihan kamalan surkeat muka-vesivärit ja muka-maalauspensseli, joilla sudin piirrustuspapereihin väriä.

Värit lähes kiehuivat vedestä ja auringon lämmöstä. En ole ikinä maalannut tälläisillä väreillä.

Mutta vaikka värit olivat ihan surkeat, tuli maalausjäljestä mukavan elävää ja ilmeikästä.




Wili-pupu seurasi tapansa mukaan touhujani koko ajan vieressäni, mökin apilapihalla.

Ja mihin tämä ovi sitten minut ja hoitolapseni kuljettaakin jäänee vielä arvoitusten varaan. Oven takana löytyy ruskea huone, jonne voimme yhdessä lasten kanssa työstää syksyllä jotain yhdessä keksimäämme.

Eli tälläistä tällä erää. Postattavaa olisi kyllä vaikka kuinka, mutta en millään jaksaisi istua täällä tietokoneella. Sen sijaan jos haluat nähdä kattavammin ja useammin mitä kaikkea puuhailen päivät pitkät niin kirjaappa itsesi instagram seuraajakseni @neulanhaltija -tililleni. Sinne päivittelen touhujani ja muuta sillä hetkellä silmiin osunutta tai ajatuksiani herättänyttä joka ikinen päivä.

Ja tähän loppuun vielä tiedotus: PERHEPÄIVÄHOITORYHMÄNI KAIPAILEE VIELÄ YHTÄ 3-5-VUOTIASTA LAPSOSTA! Eli jos tiedät jonkun suloisen pikku-ihmisen vailla hoitopaikkaa, niin pyydä hänen huoltajiaan ottamaan yhteyttä minuun, kenties hän pääsee mukaan "satumaisiin" hoitopäiviin luonani.