Nuppupeitto simpukka-blokilla

Ensimmäinen nuppupeittoni on valmis. Työstin peiton simpukka-blokilla pienistä jämäkangastilkuista. Pikkutilkut hupenivat tähän hyvin, mutta vielä niitä jäi yhteen crazy-tekniikalla toteutettavaan nuppupeittoonkin, että eikun ompelemaan toista nuppupeittoa....

Simpukka- blokkipalat leikattiin ensin yksitellen kaavan mukaisesti. Sen jälkeen jokainen pala harsitiin käsin yläreunastaan kiinni kaavaan.

n

Jokainen kappale silitettiin. Silityksen jälkeen kaava ratkottiin irti tilkusta. Saman kaavan voi siis käyttää yhä uudelleen ja uudelleen! Kaavan harsimisen tarkoitus on auttaa ompelijaa kääntämään kaareva saumanvara siistiksi ompelua varten. 

Simpukka-blokki valmistetaan perinteisesti käsin ommellen. Itse olen kuitenkin niin laiska käsinompelija, että hyödynsin tässä pikkupeitossa ompelukonetyöskentelyä.

Lahden ompeluelämää Fb-ryhmässä nuppupeittojen tekijät ovat suosineet fleeseä nuppupeittojen "vanuna". Itse kokelin nyt ensimmäistä kertaa fleesen toimivuutta.

Simpukkapeiton ompeleminen meni kutakuinkin näin: Fleeselle asetettiin ensimmäinen rivi simpukkatilkkuja vieriviereen.

Simpukkatilkut aplikoitiin kaarevasta yläreunastaan kiinni fleeseen. Minä käytin tälläkertaa ompelukoneeni pykäpisto-ommelta.

Sitten asetettiin seuraava rivi edellisen rivin päälle lomittain. Ja tämäkin rivi ommeltiin kaarevista yläreunoistaan kiinni fleeseen. Taustakangaskin voisi olla jo tässä vaiheessa paikoillaan, mutta se edellyttäsi peiton reunustamista päärmeellä. Päärmereunat on kuitenkin kielletty kovuutensa takia nuppupeitoista, joten ompelin taustavuorin peittoon pussina vasta simpukka pinnan koottuani.

Ja näin peiton tilkkupinta koostui riviriviltä. Jos pitää käsin ompelemisesta, niin tilkut yhdistetään toisiinsa  piilopistoin. Tilkkupinan ompelun jälkeen peiton reunat siistitään saksilla suoriksi & tasaisiksi ja peitto vuoritetaan.

Lopuksi työ silitetään kevyesti. Nyt kun työstin peiton fleesellä, rajumpikin silitys oli sallittua. Muutoin peittoa ei kannata paljon painaa silitysraudalla, koska vanu litistyy kuumassa puristuksessa.

Tälläinen hempeys siitä sitten tuli. Fleese oli mielestäni aika raskas peiton välissä, joten saatan jatkossa siirtyä nuppupeitoissa kuitenkin perinteisen polyestervanun käyttämiseen.

Nuppupeiton taustan tein sinisestä lakanakankaasta. Tikkasin taustan kiinni fleeseen sieltä täältä pienin tähtipistoin käsin. Pistot eivät näy päällipuolella lainkaan.

Toivottavasti tämä peitto lämmittää jotain elämänsä alkumetreillä olevaa pikkuista ja hänen vanhempiensa mieltä.

Simpukkapeitto ja pärekopan korjaus

Tuossa lasten hääpostauksessa näkynyt simpukka-tilkkutäkki on nyt tässä ihan kokonaisuudessaan. Tällä tekniikalla työstän myös ainakin yhden nuppupeiton, joten simpukkatekniikka on tulossa tuotapikaa myös tänne esittelyyn.

Tämän peiton tein aikoinaan esikoisellemme vauvapeitoksi kirpparilta löytyneistä vanhoista verhokapoista. Ainut uusi kangas oli tuo keltainen, jossa on ikään kuin jotain pörriäsiä. Tämä peitto on ollut meillä tosi pidetty ja itsellenikin tämä on yksi suosikkitäkeistäni.

Eilen aloitin Wellamo-opistossa kierrätyspunonnan opiskelun, joten tänään olen sitten intona värkännyt sitä sun tätä punontajuttuja. Niistäkin tuotoksista esittelyä tuonnempana.

Nyt haluan kuitenkin esitellä yhden korjaus- / kierrätyspunontanylpeyteni, jonka tein äsken. Olin saanut edesmenneeltä isoäidiltäni vuosia sitten synttärilahjaksi pärekorin, jossa meillä säilytettään leluja. Muutama viikko sitten joku jaloistaan väsynyt lapsi istui korin päälle ja räts! kori murtui kannestaan. Harmitti, mutta minkäs sille mahtaa, ajattelin.

... Kunnes tänään sain neronleimauksen. Kierrätyspunonnan kurssilla meille esiteltiin mm. maitotölkkipunontaa ja nyt valtasin uuden materiaalin työskentelyyni. Saksin Igmanin maitotölkit kaistaleiksi ja punoin palttinalla korin kannen kuntoon.

Pitää itsekin hehkuttaa, että hitsiläinen kuinka hieno ja kestävä korista tuli. Kaukaa katsottuna korjausta ei edes huomaa. Jipii!!!!!

Tässä vielä lähikuvaa.

Ja lopuksi vielä kuva syksyn viimeisestä ruusustamme.

Häähumua lastenroolileikeissä

Meillä vietettiin viimeviikolla roolileikkihäitä. Oli Mendelsonin ja Prinsessa Ruususen häämarssia, vihkivaloja ja kauniiksi tällättyä juhlaväkeä...

Oli herttainen hääpari...

.. ja upeat asusteet...

... juhlaherkkuja ja vieraita unohtamatta!

Samassa juhlassa juhlittiin myös toisen juhlaparin vauvan kastejuhlaa.

Onnenmaljat ihanille pikkuystäville!

Lahjoja koko sakille...

Kiitos lapset ikimuistoisista juhlista! Kyllä teidän kansanne on upeaa työskennellä!!! Koskaan ei tiedä mitä päivät tuovat tullessaan....

Kaikki kuvien rekvisiitrta tuunattu lähes ilmaiseksi kirppislöydöistä ja omista leluista.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!

Taidetta, kulttuuria ja tuunattu tivoli

Olen viimeaikoina saanut nauttia omieni ja hoitolasteni kanssa Lahden kaupungin kulttuuritarjonnasta. Olemme kierrelleet museojunalla Lahden suurimmat museot. Lasten mieleen ovat erityisesti olleet Historiallinen museo jugend näyttelyineen, Radio ja tv museo elokuvavälineistöneen ja motskareineen sekä Hiihtomuseo makihyppy- ja syöksylaskusimulaattoreineen. Itse olin onneni huipuilla Taidemuseon Metamorfoosi ´12 -näyttelyssä. Näyttely tarjosi kaikkea sitä, mitä minä kulttuurinäyttelyssä arvostan: täydellistä laatua, harrasta rauhaa, kaunista esillepanoa ja tilaa omille aistikokemuksille ja ajatuksille sekä tietysti rakastamaani upeaa suomalaista nuorta muotoilua ja käsityötä!

Eilen Lahdessa oli taidelauantai, ja kaupungissa oli kulttuuritarjintaa siellä ja täällä. Me kävimme tokaluokkalaiseni kanssa mm. Lahden kaupunginteatterin Salaisen puutarhan ensi-illassa. Esitys oli koskettava, kaunis ja aikasta jännittäväkin. Suosittelen! Teatteri on lastentaidetta parhaimmillaan. Teatterin taika hyväilee niin montaa aistia ja elämys varmasti puhuttelee vielä kauan jälkeenkin päin.

(Kuvat yllä ja alla ovat Lahden kulttuurisyksy FANfaari -esitteestä)

Metamorfoosi ´12 -näyttely on avoinna vielä 23.9.2012 asti. Os. Vesijärvenkatu 11 A, Lahti. ti-pe 10-17, la-su 11-17. Käykää ihmessä katsomassa!

Näyttelyssä minua puhuttelivat erityisesti Inka Kivalon kudotut tekstiilihahmot (joista norsu esiintyy tuossa yllä olevassa kuvassa), Riikka Latva-Sompin  lasi, pronssi ja alumiiniveistokset, Camilla Mobergin vapaasti puhalletut lasityöt (kuva yllä), Anneli Sainion pitsiset keramiikkalaatat, Heli Tuori-Luutosen käsinkirjotut kirjontatekstiilit, Nathalie Lähdemäen astiastot ja Johanna Gullichsenin käyttötekstiilit. Ihania kaikki kertakaikkiaan!!!Ah!!!!

Lasten kanssa hengailimme Taidelauantain kunniaksi vielä satamassa Suomen Tivolissa. Mihinkään laitteeseen ei kuitenkaan uskallettu mennä, kun kaikki näyttivät tällä kertaa niin hurjilta ja rahaakin oli jo hömpöselty kaupungilla ihan riittämin. Mutta kotiin tultuamme järjestimme tivolin Mailegeillemme. Pitihän edes joidenkin päästä hurvittelemaan tivolin pyörteisiin!

Tivolliin tuunattiin karuselliksi kirpparilta 2-vuotiaamme bongaama "karuselli" eli maustepurkkiteline. Toiseksi karuselliksi päätyi Sveitsistä ystävältämme, Marjalta, lahjaksi saamamme soiva kynäpurkki.

Viikinkilaivaksi löytyi kirpparilta ostettu hedelmäkori /riippukeinu. Hui, kuinka hurjaa meno olikaan!

Ja törmäilyautoksi kirpparilta ostettu pieni puinen rekka. Ja voi että meillä oli hauskaa!!! Eikä rahaakaan kaikkine tuunauksine päivineen kulunut edes yhden tivolilipun vertaa. Jee, sano monilapsisen perheen äiti ; ).

Pikakolmioteoriaa osa 2.

Tässä postauksessa jatkan edellisen postauksen pikakolmioteoriaa. Viimepostauksen jälkeen on kuitenkin tapahtunut niin paljon kaikkea jännää, että poikkean taas muutamaksi postaukseksi pois tilkkutyöjutuista.  Meillä on vietetty upeita lasten roolileikkihäitä ja Maileg hiirulaisetkin ovat saaneet uudet upeat kalusteet kotiinsa -kirpparilta tietty. Kirpparilta on kantautunut kotiimme muutakin herkullista tuunausmateriaalia, joista osaa olen jo ehtinyt vähän sörkkiäkin. Omenoita ja yrttejä on survottu jos mihinkin sortimenttiin ja pari nuppupeittoakin on päässyt jo tikkausvaiheeseen. Niin ja kävin katsomassa viimein Lahden Taidemuseon Metamorfoosi -näyttelyn (tästä postaus ehkä myös tulossa), joka oli ainakin minulle uskomattoman täydellinen taide-elämys! Lauantaina Lahdessa vietetään taidelauantaita ja ajattelin käväistä katsomassa samaisen näyttelyn uudestaan lasten kera. Taidemuseo onkin jäänyt lapsilta vielä näkemättä. Hiihtomuseon, Radiomuseon ja Historiallisen museon sen sijaan olemme kolunneet lapsiryhmäni kanssa hyvinkin tarkkaan... Mutta nyt siis taas pikakolmioihin...

Kahdesta kolmioista koostuva 90 asteen pikakolmio 

Tällä tekniikalla saadaan työstettyä kerralla useita kolmiotilkkuja.

Jos haluat, että valmissa työssä neljästä kolmiosta koostuvan blokin sivun pituus on 10 cm, tulee piirretyn sivu pituus olla 13.2 cm. Eli lisää aina 3,2 cm halututtuu pituuteen piirrettävän neliön sivun pituuteen. 

Kuvassa yksi taidetekstiilini sarjasta Veljeni Leijonamieli. Tein aikoinaan tilaustyönä Oulun lasten- ja nuortenkulttuurikeskuksen järjestämään Nagniala -näyttelyyn neljä tilkkuteosta Nagniala -teemalla. Tämän yllä olevan tekstiilin nimi on "Sofia". Sofia oli Astrid Lingrenin Veljeni Leijonamieli -kirjassa iäkäs herttainen rouva, joka kasvatti Nagnialassa valkoisia kyyhkysiä. Teoksen toiselle puolelle olen kirjonut otteita Astrid Lingrenin kirjasta Veljeni Leijonamieli. Esittelen teos-sarjan täällä yksityiskohtaisemmin joku päivä. Se nimittäin unohtui totaalisesti esittelystä tuolta www.galleriasatuitapaa.blogspot.com  -blogista.

                                                 

Kahdesta suorakulmaisesta kolmiosta koostuvat suorakaideblokit

Aseta suorakaiteen malliset tilkut toistensa päälle kuvan osoittamalla tavalla. Piirrä päällimmäiseen tilkkuun lävistäjä. Ompele lävistäjän molemmin puolin ompeleet. Ja leikkaa tilkku lävistäjää pitkin.

Jos hlauta että suorakaiteen malliset kahdesta kolmiosta koostuvat blokit ovat valmiissa työssä esim 8 cm x 14 cm, tulee alkuperäisen suorakaidetilkun olla kooltaan 10.2 cm x 16.2 cm. Eli lisää aina 2,2 cm haluttuun blokkikokoon alkuperäiseen leikattuun neliötilkkuun.

Tässä kuvassa tikkausta odottava tilkkutäkkini. Saapa nähdä jääkö tikkaus ensi kesään. Ulkona kun on niin ihanaa ommella. No, hyvä harsinta on nyt ainakin suoritettu ;o).

Tässä vielä muutamia kuvia blokeista, joissa olen käyttänyt pikakolmioita. Näitä mallineita minulla on varastossani vaikka parin peiton verran ; ). Joissan on rynttyjä vähemmän, joissain enemmän -näköjään rouvalla on ollut kiirus kun näitä on ommellut.....

Pikakolmiomuunnelmia on tilkkutöiden valtakunnassa vielä lukuisia näidenkin esittelemieni lisäksi. Mappini tuolla pursuavat näytteistä ja kokeiluista. Postailen niitä tänne aina silloin kun niitä toivotaan tai muut projektit ovat kesken tai jäissä. Tilkkutyömaailma ja sen erinäiset blokit ovat loputon suo, mutta palapalalta nekin voi itselleen avata.  Se on vähän niinkuin omenan kanssa. Kun syö hitaasti, nautiskellen ja pikkupaloina pureskellen, ei tule mahanpuruja....

Työn iloa tilkkuilijoille!