Rohkelikko huivi

Kaivoimme muutama päivä sitten tyttäreni kanssa lasten neulekoneemme esiin. Tytöllä oli kova tarve tehdä jotain käsityötä ja äitiähän ei meillä tarvitse kovin kauaa houkutella kädentaitojen maailmaan...

Ostin koneen aikoinaan perhepäivähoitajan työtäni varten kirpparilta 9 €:lla. Neuloimme silloin hoitolasten (ja omienkin tietysti) kanssa sillä säärystimiä ja pikkupipoja nukeille. Tuottelias kone tempaisi silloin ja tempaisi nytkin pikkuneulojan täysin pauloihinsa. Täältä ja täältä löydät kuvia aijemmista neuletöistämme. Voih sentään, mitä ihania muistoja noista kuvista nousikaan esiin. (Sniiffff...)

Nyt lapseni halusi lankalaatikostani tälläiset värit ja pikku kätösillä pyöritellen alkoi huivia hänen tarkkojen suunnitelmiensa mukaan syntymään. Minä sen sijaan mietin koko ajan, että missä kummassa tämä väriyhdistelmä on silmiini tullut kerran jos toisenkin. Funtsin läpi kaikki jalkapallojoukkueet, jääkiekkojoukkueet jne... Mutta kun huivi valmistui, valaistuin.... Huivi oli ROHKELIKKOJEN KANNUTUSHUIVI! Eli värivälinnat olivat suoraan Harry Pottereista!

Hermione, Ron ja Harry Rohkelikko huiveissaan on netistä Iltasanomien sivuilta löytyneen leffatykki kuvahalun tulos.

Huivista tuli tosi pitkä ja sen päihin tytär teki vielä tupsutkin. Ja kaikkeen tähän ihanuuden aikaansaamiseen kului pikkutytöltä vain ja ainostaan 2 x 2 h eli 4 tuntia!  Rohkelikko vaakunan kuva löytyi netistä Koululainen -lehden sivuilta.

Meidän oma "Hermionemme" oli huivistaan tosi onnellinen. Huivi sai myös Harry Pottereita ahmivien isoveljien ihailut. Olemme alustavasti lupailleet lapsille joskus retkeä Englantiin Harry Potterin maisemiin ja tytär teki kuulemma tämän huivin kannustushuiviksi kun menemme käymään Harry Potter -teemapuistossa :). Pitää vissiin nyt alkaa äidin ja isin säästämään matkakassaa oikein ahkerasti!

Kyllä on äitikin ylpeä pikkuneulojastaan!

Tälläisiä laitteita pitäisi olla kouluissakin, niin johan lapset innostuisi neulonnasta. Nopeaa, näyttävää ja helppoa. Eikä silmukatkaan tippuneet yhtään ainokaista kertaa koko neulonnan aikana. Jos olisin itse kässänopena peruskoulussa kuskaisin tätä aina tunneilla mukana ja joka kerta joku oppilas saisi tehdä jotain tällä pikakoneella. Pääni raksuttaa jo jos mitä kännypusseista kukkaroihin ja ranteenlämmittimistä lattekupin päällisiin....

Mukavaa ja rentoa viimeistä kouluviikkoa kaikille koululaisille ja voimia opettajille viimeisiin ponnistuksiin. Pian on kesä!

Peli-synttärit

Meillä vietettiin tänään esikoisemme 11-vuotissynttäreitä. Synttärijuhlien teemana oli pelit ja pelaaminen. Ja niin pelejä sitten pelattiinkin 11 pelaajan kera oikein urakalla niin pelikoneilla sisällä kuin sadetauoilla pihallakin - jopa katollamme.  

Kerrankin äiti ja isä antoivat pelata, pelata, pelata.... Mikä onnen päivä!

 Unohtamatta herkuttelua ja sokerihumalaa... Herkut oli muuten leiponut itse synttärisankari!

 Ja huikeista huikeinta... myös katoilla sai käydä ihan luvan kanssa :).

Kivat oli juhlat. Osa vieraista viihtyi lähes 7 tuntia :)! Kiitos juhlijoille ja pelikavereille lahjoista ja upeasta seurastanne! Olette ihania!!!!!

Nyt on hyvä nukahtaa onnellisena uuden Lego-lampun valossa, jonka minä rakensin sankarin pikkuveljen kanssa synttärilahjaksi rakkaalle sankarillemme.

Tuunattu keppari

Viime postauksesta on vierähtänyt tovi. Olen saanut viime viikot ilokseni tehdä palkallista työtä nukketeatterieni ja luokanopettajan sijaisuuksien kera, joten bloggaamiselle ei ole jäänyt aikaa. Mikä ilo onkaan kun kalenteri on välillä ääriää myöten täynnä työtä.

Käsillä tekeminenkin on jäänyt työn, perheen yhteisten metsä - ja kulttuuriretkien ja puutarhatöiden jalkoihin, mutta jotain sentään olemme saaneet aikaan käsityörintamallakin. Tuunasimme nimittäin HuhtaDesignin keppihevosen, jonka tyttäreni osti Lahden KivaKombosta. Todella mukava lahjaidea muuten vaikka lasten kaverisynttäreille!

Siispä tuunaustuumasta toimeen...

Tytär ilmoitti itse heti kättelyssä, että tästä tulee sitten tunnultaan pehmeä ihan oikea poni eikä mikään satumetsän kirjavaksi maalattu taikaheppa.

Materiaaliksi neiti valitsi vaaleanruskean fleesen. Kiitos Johanna P:lle fleese-lahjoituksesta!

Lopuksi vielä silmät ja suitset sekä masu täyteen heinää. Ja niin ponista tuli tyttären mukaan TÄYDELLINEN!

Tyttären poninaskareiden aikaan minäkin sain vähän askarrella. Leikkelin kaikki työhuoneeni pienet huopasälät kukiksi. Tarkoituksenani on järjestää ilmojen lämmettyä (nyt on tosi kylmä ja sateinen kausi) tyttären kavereille kepparien puutarhakutsut, joissa voi sitten vaikka askarrella huopakukista omiin hiuksiin tai kepparin harjaan hiuskoristeita.

Mutta meidän Emilia-poni pääsi jo tänään kirmaamaan kesälaitumille, Ji-Haa....

Mukavaa ja rauhaisaa tulevaa äitienpäivää kaikille äideille!