sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Tilkkumatto on nyt valmis!


Huonekaluverhoiluun tarkoitetuista ROMOn Pellava-kangasnäytteistä valmistamani matto on nyt valmis. Siitä tuli juuri sellainen kuin kuvittelinkin. Ihana projekti ja tosi nopeakin! Olin haaveillut tälläisestä ruutumatosta jo pitkän aikaa.


Tavoistani poiketen päätinkin ommella tämän maton "pussiksi", enkä edes laittanut vanua mattokerrosten väliin. En nimittäin halunnut mattoon reunatikkausta, jonka vanu tai kahdessa osassa tehty tikkaus olisi vaatinut.



























Maton taustakankaaksi löysin Wexlerin loppuunmyynistä todella paksun, tukevan ja laadukkaan huonekalukankaan 5€/m. Eli koska kangasnäytteet maksoivat Rondon loppuunmyynnissä 2 € ja taistakangas 10 €, tuli matolle hintaa ruhtinaalliset 12 €. Kukkaro kiittää!


Ompelu- ja tikkauslankana matossa käytin joskus hamstraamanaani Gutermannin harmaata tikkauslankaa. Lankaa kului suurin piireti yksi rulla. Alalankana käytin luonnon vaaleaa tavallista Gutermannin ompelulankaa.



Ompelun tai tikkauksen aikana en käyttänyt lainkaan nuppineuloja vaan harsin kiltisti kangaskerrokset toisiinsa. Inhoan nuppineuloja, sillä saan niillä aina verta sormenpäistäni. Harsimisesta sen sijaan pidän paljon. Se on jotenkin terapeuttista puuhaa. Sitä voi tehdä musiikkia kuunnellen tai lasten kanssa leffaa televisiosta katsellen.


Kääntöaukon suljin piilopistoin käsin.


Maton tikkauksessa blogiyhteistyönä saamani Husqvarna Opal toimi taas moitteettomasti.


Ja niin matto tuli valmiiksi. Tykkään ihan tosi tosi paljon lopputuloksesta. Matossa näkyy kaikki kotimme värit kauniissa harmoniassa.


Ja koko projektin ajan ihana Wili seurasi minun puuhiani vierestä odottaen rapsutuksia. Voi, että mä rakastan tuota uskollista luppakorvaa! Se on ihan paras lemmikki!

Mukavaa talvipäivää teille kaikille!






keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Avaruuspuku ja raketti


Olen aloittamassa ensi viikolla ilmaisullisen ryhmätyön kahden opiskelukaverini kanssa. Työstämme projektissa avaruusteemaa luovanilmaisun näkökulmasta leikkimisen, liikkumisen, draaman, musiikin ja kuvataiteen kautta päiväkoti-ikäisten kanssa. 


Minun avaruusteemainen nukketeatteri sai siis mukavaa tuulenvirettä alleen. Sitä pääseekö nukketeatterin käsikirjoitukseni sellaisenaan (tai nukketeatteri-ilmaisu ylipäätään) mukaan ryhmätyöhömme en vielä tiedä, mutta jotain piti minun kuitenkin työstää, että aloin virittyä avaruustunnelmaan. Minun ajatukseni kulkee parhaiten kädentyötä tehden ja teemaan liittyvää kirjallisuutta lukien.










Eräänä iltana käsissäni syntyikin avaruuspuku kangaskauppa Wexlerin lahjoituskankaista tarinani päähenkilölle, joka oppii avaruuden painottomuudessa irtautumaan peloistaan ja kömpelyydestään.

(Kangaskauppa Wexlerillä on muuten nyt mahtava loppuunmyynti, joten kipin kapin sinne ostoksille. Aukioloajat löytyvät heidän facebook sivuiltaan.)






Toisena iltana päänsisäisen ajatteluprosessini tuotoksena syntyi raketti Volarin lahjoittamasta huopapalasta.


























Blogi-yhteistyönä Husqvarnalta saamani Opal sai taas näyttää kykynsä paksujen nelinkertaisten huopasaumojen kanssa. Ja hyvinhän kone jaksoi. Oma ranne sensijaan sai taas rasitusvamman.







Ja niin ajatus sitten lähti lentämään uniseikkailusta avaruuteen. Saapa nähdä mitä kaikkea avaruus-teemasta kaverien kanssa keksimmekään. 

Mukavaa alkanutta helmikuuta teille kaikille! 

maanantai 30. tammikuuta 2017

Tulevaisuusmietintöjä ja pieniä askareita lapsen kanssa


Olen viimepäivät miettinyt kaikessa hiljaisuudessa tulevaisuuden haaveitani. Lapsi- ja perhetyönopintoni (lastenohjaaja) loppuvat toukokuussa. Pian on taas aika ja selkeä tarve miettiä taas palkkatyötä. Mitä minä haluan? Mikä olisi se taito ja työ, jossa voi olla maailmalle tai edes yhdelle ihmiselle tarpeellinen? Missä työssä olen parhaimmillani? Missä saan toteuttaa itseäni ja visioitani? Missä saan olla aikuinen ja olkapää? Missä saan nauraa? Mikä työ on riittävän vaihtelevaa poukkoilevalle luonteelleni? MIkä työpaikka tarvitsisi minua ja haluaisi minut tiiminsä jäseneksi?


Päädyin pohdinoissani neljään eri työpaikkaan Lahdessa. Kauemmas en vielä voi lähteä työtä tekemään. Lapseni ja perheeni tarvitsevat vielä minua niin paljon. Työmatkoihin ei saa tuhrautua liiaksi aikaa omalta perheeltäni ja sen hyvinvoinnilta. Työt, jotka kriteerini täyttivät ovat kädentaitojen ohjausta lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille sekä arjen kasvatusta  ja vierellä seisomista lapsille, koululaisille ja nuorille. "Heitin verkot veteen" ja katson mitä tuleman pitää. 


Jos kukaan ei tarvitse minua kotini ulkopuolella, teen itse työn taas kotiini ja aloitan taas uran perhepäivähoitajana. Minä haluan olla hyödyllinen! Minä haluan työtä! MInä haluan kuulla naurua ja olla osa tätä yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta.


Omat lapseni odottavat myös paljon äidin työllistymistä. Rahat ovat tiukilla ja he näkevät, että äiti tarvitsee tekemistä. Bloggaus, nukketeatterit ja satunnaiset käsityökoulutukset eivät enää riitä. Työtä pitäisi olla enemmän, että siitä jäisi jotain sukanvarteenkin. 




Bloggausta en lopeta, en, vaikka työtä löytäsiinkin. Tämä on jo niin elämäntapa, että tyhjältä tuntuisi, jos tätä en tekisi. Olen myös saanut mukavasti yhteistyökuvioita blogiin ja nukketeatteriprojekteihini, jotka saavat bloggailuun uusia tuulia.

Tässä kuvasarjassa Gepettolta blogiyhteistyönä saamani ihana Roombox, jonka tyttäreni tuunasi kanssani omille Shopkinsseilleen. Gepetton tuotteita olen postanut aijemmin täällä.






Kyllä nyt taas passaa tytön leikkiä, kun oma Shopkins -tyttö sai lemmikkikoirineen oman pienen kodin.









Myös minula on töideni kanssa "Hei, täältä tullaan työelämä!" -fiilis. Jollainlailla minulla on usko, että elämä kantaa. Onhan se kantanut tähänkin asti. Olen saanut elämältä paljon vapaa-aikaa ja aikaa luovuudelle ja perheelleni. Nyt haluan antaa myös omalta osaltani kiitokset elämälle.


Mukavaa tammikuun loppua teille kaikille! Nauttikaahan kevätauringosta, perheistänne ja läheisistänne!

Halaus teille ihan jokaiselle!




sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Aloha -synttärit


Meillä juhlittiin eilen Aloha -synttäreitä. Nuorimmaisemme täytti 7-vuotta. Synttärien teema valikoitui matkakuumeisen perheen (joka ei ole oikeasti lähdössä minnekään reissuun) unelmien aurinkoranta fiilisten pohjalta. Aloha -teemaa varten sain lahjoituksena laukullisen Hawaji- juhlarekvisiittaa. Kiitos Outi & co! Lahjoituksenne sai suunnittelumme lentoon. Ja kiitos myös Anulle & Co:lle upeasta Meksikosta tuodusta paperileikatusta viirinauhasta!



Alla kollaasia synttäreistä, joihin kuului mm. nukketeatteriesitykseni "Kevät" ,surffausta huopa-aalloilla (sekä synttärivieraiden surffauskuvaukset) ja tottakai herkuttelua ja monenmoista askartelua. 





Kevät-nukketeatteri toimi hyvänä tervetuliais-seremoniana näihin meidän kesäjuhliin :).


Surffausta varten ompelin Iskun tehtaanmyymälästä saamaani verhoilukankaaseen merellisen maiseman Volarilta lahjoituksena saamistani huopakankaista. Sankari työsti itse tuon upean surffilaudan. :).

Jokainen vieras pääsi surffailemaan ja saa jossain vaiheessa kuvan surffailustaan muistoksi ja kiitokseksi.




Ja eiväthän juhlat ole mitään ilman herkkukekkereitä. Ideoimme tarjoilut yhdessä sankarin kanssa. Kiitos Teija-kummille lastenkutsujen tarjoiluavusta!






 
Tarjolla oli herkkuja hotdogeista erilaisiin merellisiin viritelmiin kuten Sulhaspiirakka-rapuihin, vesimelooni kilpikonnaan banaani-delfiineihin ja aurinkoranta-mokkapaloihin.



Askarteluiksi sankari oli ideoinut sekä helmikorujen tekoa, piirtämistä, että pienten urffilautojen tekoa. Wilikin oli somistautunut hetken teeman mukaan, mutta ei oiken digannut kaulapannastaan. Sen sijaan kaislaliinamme maistui Wilistä oikein hyvältä, tai ainakin sitä oli kiva repiä....


Mukavat olivat juhlat ja lapsilla oli hauskaa. Hawaji -rekvisiitta jäi vielä koristamaan kotiamme, On kiva kun aamulla herää värikylläiseen arkeen.

Iloista tammikuuta teille kaikille!