lauantai 4. maaliskuuta 2017

Turkoosit tennaritallukkaat ovat valmiit



Turkoosit tennari-tallukkaat ovat nyt valmiit. Niistä tuli hurjan hauskat ja jalassa... Ah, niin ihanat!


Mutta vielä viimepostauksen jälkeen oli paljon tehtävää, jotta tallukkaat, nuo hämäläiset perinnejalkineet, olivat käyttökelpoiset.

Ensin ompelin sisäpohjan kiinni tallukkaaseen. Tässä vaiheessa lesti on välttämätön! Olin onnistunut kadottamaan jonnekin neulatyynyn, jossa säilytän kaarevaa verhoiluneulaani, jolla pohjan aina ompelen. Nyt väänsin uuden neulan parsinneulasta. Kauppaan en nimittäin päässyt, sillä olemme koko perhe angiinassa. Väännetty parsinneula (terävällä kärjellä) toimi kuitenkin paremman puutteessa ihan ok. Lankana käytin vahvaa tikkauslankaa.


Seuraavaksi leikkasin pohjan saumanvarat sopiviksi ja käänsin ne niin, että ne peittivät koko pohjan.



Pohjan ompelun aikana on tärkeää, että tallukka on nauhoitettu kiinni lestin ympärille, jotta tallukasta tulee varmasti halutun kokoinen. Minä en löytänyt sinä päivänä sopivan mittaisia nauhoja varastoistani, mutta nämäkin menettelivät.



Tämän jälkeen alkoi tallukoiden pohjan ompelu. Se on kaikista rankin vaihe koko tallukan valmistusprosessissa. Etenkin tuo koron kohta, on ihan syvältä.


Lankana käytän pikilankaa, jonka kiinnitän erityiseen tallukasneulaan halkaisemalla langan neulanpäällä. Tallukasneula on lähes tasapaksu teräväkärkinen neula, jossa neulansilmä on yhtä paksu kuin itse neula. Pikilanka taas on paksua steariininomaisella päällisellä päällystettyä extravahvaa lankaa.


Tallukkaat ommellaan aina kahdella neulalla samaan aikaan. Eli langan molemmissa päissä on ompeluneulat.



Ompelussa käytän apuna hohtimia ja toisinaan myös naskalia. Muuten en jaksa ommella siistejä ompeleita paksujen kankaiden ja huopien läpi.


Tämän näköinen ompelusta tulee. Pohjahuopa, jonka voi myös tehdä perinteisellä tavalla useista kankaista päällekäin ommellen, tulee olla suurempi kuin tallukan pohja. Ylimenevä pohja leikataan ommelvanasta 3-5 mm päästä pois, kun ommel on valmis.






Huopapohjan kiinnityksen jälkeen alkaa tallukoiden valmistuksen toinen, ei niin minulle mielekäs osuus, myrkkyosuus. Tätä ei perinteisiin tallukoihin tehdä, mutta koska haluan, että valmistamani tallukat kestävät vuosia, vahvistan aina pohjan suutarilta ostamallani kumilevyllä. Myrkylliseksi tämän vaiheen tekee TIXOn kontaktiliima, jota käytän. Se on ainut liima joka kestää pohjassa vuosia kosteassakin kelissä. Ja ainut liima joka ylipäätään liimaa huovan ja kumin toisiinsa :).


Liimauksen ajaksi pukeudun tyylikkääseen suoja-asuun.


Jos joku teistä tietää vaihtoehdon pohjustamiselle, otan uusia ideoita mielelläni vastaan!


Kumipohja on liimauksen ajan reilusti suurempi kuin tallukan pohja. Ylimenevä osa leikataan pois liimauksen kuivuttua.


Pohjaliimauksen jälkeen sidon tallukat matonkuteilla ja nostan ne lämpimään ulkovarastoon kuivumaan.



Liimauksen kuivuttua ja muovilevyn leikkauksen jälkeen, maalaan vielä tussilla mahdolliset silmään näkyvät liimaröynäät pois huovan ja kumin välistä. Ja korjaan mahdolliset irvistävät kohdat vielä uudelleen liimalla.



Ja niin nämäkin Finnish design and made in Finland -tallukat valmistuivat :) . Upeat kierrätysmateriaaleista valmistuneet hämäläiset perinnejalkineet saavat tekijänsäkin hymyilemään ja hykertelemään. 












On voittajan fiilis. On se vaan hienoa, että osaa kengätkin tehdä. Toivottavasti asiakaskin tykkää. Ja jos ei tykkää, niin ei haittaa, nämä ovat minullekin villasukan kanssa sopivat :). Turkoosi on aika makea väri keväthangilla.


Teen aina asiakkaalle vielä mukaan tälläisen kartonkilipareen, johon laitan näytteet kaikesta mitä hänen tallukkaansa ovat sisäänsä kätkeneet (paitsi siitä liimasta) .




Mukavia kevättalven pakkaskelejä teille kaikille. Minä parantelen nyt perheeni kanssa angiinat pois ja ensi viikolla lähden esittämään Avaruus-nukketeatteria lapsiryhmille.  Mukavia hetkiä siis tiedossa.

Lämmin halaus kaikille!



28 kommenttia:

  1. Wow! Aivan upeat! Paljon tyota, todellakin voit olla ylpea itsestasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Piita. Onpa mukavaa saada palautetta ja vieläpä tälläistä kannustavaa. Ihanat näistä kyllä tuli, voin itsekin sanoa. Mukavaa kevättalvea sinulle!

      Poista
  2. Huikeaa kädentaitoa! Nostan hattua sinulle, on upeaa nähdä suomalaisen unohtuneen käsityöperinteen tuomista nykypäivään. Oikea kulttuuriteko! Kuulemme varmasti sinun tallukoistasi vielä! Mira H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mira! On ollut mukavaa itsellekin perehtyä tähän, kulutushysterian aikana unohtuneeseen, kulttuurilliseen käsityöperinteeseen. On ollut voimaannuttavaa huomata että kykenee tekemään itse kierrätysmateriaalista Suomen oloihinkin soveltuvat käyttöjalkineet. Toivon itsekin, että saisin tehdä näitä vielä monet ja opettaakin näiden valmistusta muille kiinnostuneille. Mukavaa kevättalvea sinulle Mira!

      Poista
  3. Wautsi! Upeat tallukkaat, kuten kaikki sinun tekemäsi!
    Kovan työn näihin saa tehdä ja olet kyllä ahkera, pitkäjännitteinen ja intohimoinen käsillätekijä.
    Paranemisia sinulle ja perheellesi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkkureppu! Käsityöntekeminen on minulle elämäntapa, kuten taitaa olla sinullekin. Angiina on alkanut helpottaa jo muulla perheellä itse vielä olen toipilas, mutta oikeastaan tauti ei olisi voinut parempaan aikaan tulla. Meillä ei näet ollut mitään suunnitelmia tälle talvilomalle, vain kotoilua ja yhteisiä hetkiä lasten kanssa. On ollut mukavaa vain olla, lukea, pelata ja katsella leffoja. Olen myös ehtinyt hyvinä hetkinä siivota kodin kevät asuun ja vaihtaa kukkamullat. Sitten onkin taas monen tunnin päiväunet maistuneet.

      Poista
  4. Upea tulos taidokkaan ja monivaiheisen työn jälkeen, niin pirteän värisetkin, oikein tuoteselostuksen kanssa. Niistä on iloa pitkään. Minun patjaneulani muistuttaa tuota tallukkaneulaa, erolla että minun on huomattavasti pitempi. Paranemista, Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irmeli! Tuo turkoosi väri on kyllä mukavan pirteä keväthangilla. Patjaneulasta en ole kuullutkaan. Mitä ompelen sillä? Mukavaa kevättä sinulle!

      Poista
  5. Kerrassaan upeat kengät. Olet sinä taituri. Pistä hautumaan yritysidea tallukoillesi. Maailma alkaa olla valmis tämänkaltaiselle yksilölliselle käsityölle. Hintaa tulee tallukoille varmaan paljon, mutta älä säikähdä, kyllä asiakkaita riittää, joille muutamat sataset kengistä ei ole ostamisen este. Toivon sinulle kaikkea hyvää! Olet lahjakas nainen! Mirjam

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirjam! Kyllä näille tosiaan hintaa tulee, mutta hintavia ovat muutkin design kengät ja tuotteet, eikä nykypäivänä juuri enää mitään Finnish designia edes valmisteta Suomalaisin työvoimakustannuksin. Olen nyt hinnoitellut nämä toistaiseksi suoramyntihinnoin: tennariversiot ovat 220€, maiharit 260€ ja saapasmalliset 300€. Hinnat suoramyyntihintoja toistaiseksi. +alv. Hinnat pitää varmasti vielä nostaa jos näitä päätoimeentuloksi alkaisi tehdä. Mukavaa kevät-talvea sinullekin!

      Poista
  6. Upeaa kädentaitoa. Varmasti markkinat odottavat sinua, kun vain löydät oikean väylän. Kansainväliset markkinat ovat sinua varten ja näitä tallukoita varten! Persoonallisuus kiinnostaa. Usko vain, kyllä ovet vielä näillä avautuvat. Upeaa!!! - Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi! Toivotaan että löydän jostain nuo oikeat väylät. Otan kaiken avun ja tuen mielelläni vastaan. Eli jos jollain on ideoita markkinointiin tai kanaviin, niin ilmoitelkaa minulle vaikka sähköpostitse neulanhaltija(at)gmail.com. Olisihan se kiva saada tulonlähde tekemisistäni perheelleni.

      Poista
  7. Saamme varmaan seurata seuraavienkin tallukoiden valmistumista. Minun patjaneulaani, sellaista noin 20 senttiä pitkää tarvitaan patjan kokoamiseen. Täällä välimerellä on ollut tapana valmistaa komea patja, jonka täytteenä on oikeaa, pestyä ja möyhennettyä lampaan villaa. Pitkällä neulalla ommellaan koriste saumat reunoille ja kiinnitetään säännöllisin välimatkoin tupsuja pitämään villa sisusta paikoillaan. Tämä vanha käsityöperinne on väistymässä tehdaspatjojen myötä. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huikeaa, Irmeli! Tuollainen patja on varmasti oikea käsityötaidon näyte. Pitääpä tutkia vanhoja patjoja tarkemmin.

      Poista
  8. Vanhaa taitoa on. Kurkkaapa -materasso di lana- youtube, siinä on min 3:35 pikkuvideo tästä työstä. Neula menee kyllä melko kivasti läpi, mutta itse patjan kääntely vaatii voimia. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huikeita patjoja. Kyllä on aikalailla erilaista toimintaa ja sisältöä kuin suberlon patjoissa. Upeita! Mutta heräsi kyllä ajatus, miten tuolta patjavilloista saadaan kaikki lika noin hyvin pois? Olipa kiva kun jaoit tälläisen käsityötekniikkaihmeen minulle!

      Poista
  9. Missä pestään villapaitaa niin pestään kerittyä villaakin, koneella tai käsin. Kuivauksen jälkeen möyhennetään ja poistetaan kovat kohdat ja "tahrat", joko käsin tai karstaamalla, tulos on todella pehmeää. Hyvin pidetty patja kestää vuosia. Ja sitten puretaan kaikki, päällinen pesuun, villa tuulettumaan aurinkoon ja uusi möyhennys ja patjan kokoaminen. Aurinkoista kevättä. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, vitsit miten mielenkiintoista! Ihana kun jaoit tämän! Mukavaa naistenpäivää sinulle ja kaikille muillekin lukijoille!

      Poista
  10. On nämä kyllä niin upeat kengät, olispa kiva joskus kokeilla tehdä tämmöiset itsekin :). Että opetuskurssiasi odotellessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krista, ehdottomasti järkkään kurssin vaiko jollekin viikonlopulle. Yritetäänpä löytää aika.

      Poista
  11. Kivat tallukkaat.Itse myös olen tehnyt parit tallukkaat ja mukavaa hommaa.Missä sellainen suutari joka myy kumipohjaa.Pääkaupunki seudulla he eivät suostu myymään ja siksipä omat varrelliset versiot odottaa vielä kumipohjaa.
    Ihanaa et joku jaksaa tehdä tallukkaita myös toisille ja kertoa niiden tekemisestä perinjuurin.
    Kiitos Sinulle.....kiva käydä katsomassa glogiasi ja ihastella töitäsi,kaikki ovat tosi kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Kävinkin katselemassa pikaisesti tallukoitasi. Hienoja on sinullakin :). En nyt äkkisältään muista kumilevyjen ostopaikkaani, mutta ihan googlettamalla yrityksen löysin netistä. Laitan sen tänne blogiin kun ehdin asian selvittää. Ennen vanhaan pohjaan laitettiin nahkaa ja se vahvistettiin / kyllästettiin maitoliimalla. Sekin konsti toimii ihan hyvin tänäkin päivänä. Laitan siitäkin postausta tunnempana. Nyt olen sairaana angiinassa ja pääni on ihan tohjona.

      Poista
    2. Pohjakumit olen tilannut Nahkakunnalta.

      Poista
  12. Voi jestas, minä olen ihan sanaton:) Kertakaikkisen upeat tallukkaat! Kiva kun laitoit noita työvaihekuvia, niistä tykkään kovasti. Niistä saa aina hyviä vinkkejä omiin kässäilyihin, esim.juuri noista mainitsemistasi tarvikkeista ja välineistä. Täytyy sanoa, että tallukoiden tekemisestä tykkäisin niin kovasti!
    Tallukoihin uppoaa takuulla rutkasti työtunteja, mutta on se vaan sen arvoista! (tosin eipä sitä käsitöissä tule laskeskeltua tunteja..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Villa Pipo! Käsitöihin todellakin uppoaa työtunteja, eikä niitä tule useinkaan lasketuksi, etenkään kun itselle tai omalle perheelle tekee. Toisinaan tuo laskeminen on kuitenkin järkevää, sillä silloin myös niiden hinnoittelu helpottuu, kuten näiden turkoosien tilaustallukoiden kanssa, jotka tein tilaustyönä.

      Olin vuosia sitten käsityömessuilla ja juttelin siellä ristipistokortteja tekevän rouvan kanssa. Kaksipuolisella kortilla kirjekuorineen oli hintaa 12 €. Eli vähemmän kuin esimerkiksi perusadressilla, mutta reilusti enemmän kuin esim marketin kaksipuolisella kortilla. Kortit eivät kuitenkaan esim soveltuneet adresseiksi, silä kuvat olivat liian kirjavia. Kauppa kävi huonosti ja myyjä mietti hinnan laskua. Kysyin häneltä työtuntimäärää korttia kohden. "No aika monta, muutama ilta per kortti, mutta en minä sitä huomaa, kun olen eläkkeellä.". Itse tiesin, nuorena paljonkin ristipistoja pistelleenä, että tunteja oli varmasti yli 10. Ja kuinka kallis olikaan paikkamaksu noilla kästyömarkkinoilla 200€/ päivä. Minulla oli täysi työ pitää kielenkantani kurissa ja selittää rauhallisena rouvalle, että hintaa ei ehkä kannattaisia laskea... Joskus tuote ja asiakas eivät vain kohtaa, mutta jos tunteja ja kuluja ei lasketa koskaan (kun tämä on vain harrastus, jolla tienaan vähän yhteiskunnan korvauksien päälle), ei käsityön arvostus hintalapussakaan tule koskaan oikealle tasolle. Tämän vuoksi kuulutankin huolellisen työn, työtuntien ja designin perään, vain sillä me saatetaan joku päivä ihan oikeasti saada tästä käsityöläisyydestä ammatti.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!