Meidän 5-v tyttäremme ensimmäinen itsesepitetty, -kirjoitettu ja kuvitettu satukirja on saapunut nyt painosta.
Siinä ne nyt ovat: Lapsen suuren ilon, onnen ja tyytyväisyyden aiheet siistissä pinossa odottamassa lukijoitaan.
"Äiti, minä tein sen!"
Neiti työsti kirjaa sinnikkäästi kaksi ja puoli kuukautta. Hän kirjoitti kirjaa itse läppärillä kahdella sormella (minä toki tein oikeinkirjoituksen), maalasi kuvia, piirsi ja vielä sävelsi yhden laulunkin kirjan teemasta kirjan viimeiselle sivulle.
Tylsä kotiarkemme saa näköjään lapsen luovuuden ja sinnikyyden kukkimaan.
Olen todella ylpeä pikku-tytöstäni, joka uskaltaa haastaa itseään.
Kirjan graafisen taiton teki Susannan työhuoneen Susanna, sillä minun taitoni eivät olisi siihen mitenkään riittäneet.
Kirjat painoi laatupaperille M&P Paino Lahdessa.
Nuottien oikeinkirjoituksessa auttoi tyttäremme herttainen kanteleensoitonopettaja Mirva.
Tänään illalla vietämme kirjan julkkareita meillä kotona glögin, mehun ja pikkuleipien kera.
Paikalle on kutsuttu Loviisalle tärkeitä läheisiä aikuisia ja lapsia.
Kirjoja voi tilata meiltä 16 €:n hintaan (os: neulanhaltija@gmail.com). Jos kirja postitetaan hintaan lisätään postikulut. Kirjan tuotto kaikkien menoerien jälkeen talletetaan Loviisan tilille. Hän säästää rahaa omien sanojensa mukaan Legolandin matkaa tai haaveilemaansa pehmolelua varten.
Tässä siis taas oiva joululahjavinkki muille pienille tarinoijille: Omasta tarinasta voi tehdä kirjan ja saada siitä hyvällä tuurilla vaikka vähän taskurahaakin.
Yrittelijäisyydellä Suomi nousuun <3 !
Lapsekasta lastenpäivää kaikille!!!!
Ja hei vielä: Muistakaa, että tänä viikonloppuna Lahdessa on sekä Ornamon Design myyjäiset että oman vanhan opinahjoni, Muotoiluinstituutin Design myyjäiset. Tervemenoa tukemaan suomalaista Muotoiluosaamista!
Wau! Onpas taitava ja sinnikäs tyttö teillä. Onnittelut kirjan johdosta ja hyviä julkkareita! :)
VastaaPoistaKiitos! Tyttö on tosiaan toimelias. On ollut sitä koko ikänsä. Haluaa aina pärjätä isoveljilleen. Olen iloinen, että hän teki tämän kirjaprojektin. Toivon, että tämä on esimerkkinä myös muille lasten kanssa touhuaville. Lapsentarinaa ei kannata sivuuttaa hömppää vaan kuunnella. Heillä on huikeaa osaamista ja mielikuvitusta kun sitä vain keskittyy seuraamaan.
PoistaJes! Mahtavaa! <3 <3 <3
VastaaPoistaNiin on. Kiitos Susanna avustasi kirjan graafisen taiton suhteen!
PoistaTosi hienoa ja onnittelut Loviisalle kirjasta! Mukavaa julkaisuiltaa:D
VastaaPoistaKiitos! Julkkarit olivat oikein rennot ja mukavat. Väkeä riitti ja pulinaa kanssa. Oliva voimantuottajaksi itsellenikin nähdä niin monta lapseni tekemisistä kiinnostunutta ihmistä! Kirjoja on vielä jäljellä n. 20 kpl.
PoistaOnnea Loviisalle. Hieno juttu. Kivoja piirustuksia kirjassa ;D
VastaaPoistaKiitos! Välitin terveisesi. Loviisa rakastaa kirjoja ja kuvataidetta, kuten kuvista varmaan kävikin ilmi. Hän on Suloinen pikku taiteilija!
PoistaAivan tavattoman herttainen juttu! Ihanaa! :)
VastaaPoistaKiitos! Tyttäreni on suloinen pikkumussukka, joka touhuaa mielellään sanojen ja kuvien kanssa. Toivottavasti monimuukin lapsi innostuu lukemaan ja kirjoittamaan hassuja, suloisia, jännittäviä ja opettavaisia tarinoitaan. Kirjojen parissa saa upeita retkiä mielikuvitusmaailmaan!
PoistaIhan parhaimmat onnitteluni tuoreelle kirjailijalle! Tyttäresi piirrokset/maalaukset ovat upeita. Ja hienoa myös, että sinä olet jaksanut panostaa tähän tyttäresi unelmaan. Moni vanhempi ei valitettavasti tuohon viitsisi ryhtyä, vaikka lapsella olisi lahjoja ja intoa ja ideoita.
VastaaPoistaKiitos! Välitin terveisesi pikku-kirjailijalle sekä -taiteilijalle. Minusta oli itsekin mukavaa viedä lapsen haave päätökseen asti. Tyttö oli itse niin tavoitteellinen ja ahkera, että olisi ollut sulaa tyhmyyttä olla tarttumatta tämän haaveen loppuun saattamiseen. Lapselle on hyvin palkitsevaa saada kokea, että hänen tekemisillään ja sanomisillaan on suuri arvo vanhemman silmissä. Toivottavasti nämä arvostuksen säikeet kantavat häntä myös tulevaisuuden haasteiden keskellä.
PoistaIhana kirja, ja taitava sekä kekseliäs tyttö! Muistan äitini säästäneen minun lapsena kirjoittaman ja kuvittaman kirjan, ja sitä sai hymyssä suin nyt aikuisena lueskella :) Tuo on mahtava idea painaa muutamia kappaleita vaikkapa sukulaisille/kavereille. Pistetään korvan taakse jos omat lapsoset innostuisivat joskus ideasta...
VastaaPoistaKiva, että otit ideasta "vaarin". Tämä oli tavoitteenikin. Lasten tarinat ovat niin ihastuttavia. Niitä kannattaa ehdottomasti tallentaa. Muuten ne unohtuvat kaikkien muiden muistojen sekaan ja pahassa tapauksessa katoavatkin. Mukava kuulla, että äitisi on säästänyt tarinoitasi. Minun lapsuuden tarinani ovat kadonneet muuttojen ja muistojen himmenemisen myötä. Harmi.
PoistaJokainen lapsi on ainutlaatuinen, jokainen lapsi on jokaiselle, varsinkin äidille, ainutlaatuinen. Tärkeintä on vanhempana olla läsnä ja rakastaa lasta juuri sellaisena, kun hän on. Lapsen täytyy saada kokea, että ilman "näyttöjäkin" ( koulussa menestyminen, urheiluharrastuksissa pärjääminen, soittotunneilla yms.) hän on olemassa. Olkaamme lastemme tukena ja turvana tätä "minulle heti kaikki nyt "-maailmassa, jossa itsekkyys on vahvana ja toisen ihmisen huomioiminen vähäisempää. Minusta kyllä riittää, että lapseni piirtää piirustuksen ja arvostan sitä laittamalla sen seinälle. Kohtuus kaikessa-tämän päivän hetkisessä maailmassa toimiva ammattikasvattaja toivoo kaikille vanhemmille.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, joka sai minut häkeltymään. Kuinka sinä voit nimimerkin takaa syyttää minua "kaikki minulle heti" -ihmiseksi tai itsekkääksi ihmiseksi, joka ei ota muita huomioon. MIten tämä lapseni kirjan julkaiseminen tekee mielestäsi minusta huonon aikuisen, huonon ihmisen? Tai itsekkään? Kuinka päättelet, etten huomioi toista ihmistä, jos lapseni haluaa kirjoittaa kirjan?
PoistaJos olisit uskaltanut kirjoittaa tämän omalla nimelläsi, olisin pyytänyt sinut meille tutustumaan perheeseeni. Tähän tavalliseen perheeseen, jossa ei todellakaan luulla itsestään mitään suuria. Olisin myös antanut sinun lukea Etelä-Suomen Sanomien kirjoituksen tästä kirjaprojektista. ehkä silloin olisit ajatellut toisin kuin nyt. Ehkä sinun sydämesi näkisi silloin avarammin. Ehkä sinunn olisi hyvä nähdä myös lapseni, nuo tavalliset tallaajat.
Tyttäreni kirjoitti kirjan itse, koska minä äitinä ja hänen hoitajanaan olen joutunut keskittymään tänä syksynä luvattoman paljon omiin lapsi- ja perhetyön aineopintoihini. Tyttärellämme ei ole juuri tällä alueella päivisin paljon kavereita (koska täällä asuu paljon eläkeläsiä ja vauvaperheitä) ja täten hän viettää paljon aikaa lukemalla, kirjoittamalla, laulamalla, soittamalla, piirtämällä ja maalaamalla sekä oman Wili -pupunsa kanssa. Hän on luova lapsi ja viihdyttää itse itseään.
Kun olin itse lapsi, minun vanhempani tukivat minua paljon kaikessa mitä tein. Minäkin haluan jatkaa tätä myönteisen ajattelun ketjua ja tukea kaikkia lapsiani sekä oppilaitani kaikessa mitä he tekevät. Olisinko sinun mielestäsi ollut kasvattajana parempi,jos olisin kieltänyt lapseltani hänen ikäänsä vedoten kirjan julkaisemisen? Kieltänyt lapselta hänen suuren haaveensa tienata omaa rahaa tehden oma satukirja. Kieltää lapselta halu innostaa kirjallaan muitakin lapsia ja vanhempia tallentamaan itsesepitettyjä tarinoita ja kuvataidetöitä.
Meidän perhe on vähävarainen. Kaikki tulomme ovat menneet viimevuodet täysin talomme kunnostamiseen. Olen ollut kotona lähes 11 vuotta lasteni kanssa. Emme osta lapsille juuri mitään kaupasta. Jos jokus ostamme, saamme yleensä blogissa mainostamisen vuoksi tuotteita huokealla hinnalla. Tämän vuoksi pieni tyttäremme halusi myydä kirjaansa, jotta hänkin saisi joskus omaa rahaa, jolla ostaa jotain tai viedä perhe ulkomaille (kun serkkukin pääsi syksyllä Espanjaan). Oliko sinulla ollut sydäntä kieltää tämä lapselta? Minulla ei.
Olen toiminut usean vuoden ajan opettajana ja ihaillut vuodet lasten kirjoitelmia. Kannustanut heitä ja tukenut kaikin tavoin. Heidän jokaisen tarina olisi ollut julkaisemisen arvoinen, kuten tuhansien muidenkin lasten. Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Olen silmät kyynelissä lukenut lehdistä kuinka suomalaisten lasten lukutaito on rapautumassa. Tällä kirjalla toivoimme olevan positiivinen vaikutus lasten intoon lukea ja kirjoittaa. Missään nimessä tarkoituksemme ei ole ollut kilpailla kenenkään kanssa. Tai ylistää oman lapseni erinomaisuutta. Huh, huh! Nauraisit itsekin tälle absurdille ajatukselle, jos tuntisit minut.
Lapseni on ihan tavallinen pikkutyttö, joka nyt sattumoisin oppi isoveljiensä rinnalla Ekapelin kautta lukemaan ja kirjoittamaan aika nuorena ja innostui soittamaan kannelta, koska on kantanut syntymästään asti sydämmessään pientä kannelta eli sivuääntä, joka johtuu sydämen ylimääräisestä läpästä.
En vaadi lapsiltani suorituksia tai näyttöjä, kuten epäilit. Kerron heille päivittäin kuinka tärkeitä he ovat ja kuinka iloinen olen heistä. Olen iloinen, että he ovat touhukkaita ja luovia, mutta vaikka he eivät olisi, he, kuten kaikki muutkin maailmamme lapset ovat minulle lahjoja taivaasta. Lahjoja, joita haluan tukea ja kannustaa, olivatpa he omia tai toisten lapsia.
Toivon, että sinäkin osaat myös kannustaa omaa lastasi ja niitä lapsia, joita ammattikasvattajana kohtaat ja ymmärrät, että tämä kirja " Viisi pupua ja vikkelä koiranpentu" ei ole keneltäkään pois. Sensijaan toivottavasti se kannustaa muita lapsia ja vanhempia tallentamaan lastensa tarinoita myös ihan kirjoiksi asti.
jatkuu....
jatkuu...
PoistaRakkautta ja hyvää mieltä toivon sinulle!
Ja muuten. Kaikki kirjat on nyt varattu ja myyty. Ne loppuivat kahdessa päivässä. Saimme erittäin paljon hellyyttäviä yhteydenottoja ympäri Suomen, joissa iloittiin lapseni omatoimisuudesta ja halusta innostaa muita lapsia kirjallisuuden rikkaaseen maailmaan <3.
Aivan upea kirja, huippuhieno kuvitus! Onnittelut esikoiskirjailijalle ja koko perheelle :)
VastaaPoistaVoi kiitos, Laura! Välitän terveisesi uuden tänään lahjaksi saadun kullanvärisen kynänsä vieressä nukkuvalle pikku-lukutoukalle & -kirjailijanalulle. Mukavaa joulun odotusta sinulle!
Poista