Turkoosin lumoissa

Alan nyt esitellä kesällä valmistuneita käsitöitäni. Tälläiset "Merellä tuulee" -pontsot valmistin yhtenä kesän sadepäivistä omalle ja siskoni tyttärelle. Potsotjen pellavaharso on ostettu vuosi sitten Mikkelin Raijan Aitasta. Pompula-nauha Lahden NeppiNapista.

Kivat tuli, ainakin tyttöjen ja itseni mielestä ja kangaskaapistakin poistui taas yksi kangas sille ostohetkellä tarkoitettuun käyttöön. Pontso-projekti sujui tosi nopeasti, kun sai vain kankaat kaapista ja ompelukoneen pöydälle. 

Meri ja vesi ylipäätään näyttää teemoittavan suurinta osaa kesän käsitöistäni. Tässäkin pontsossa vaahtopäät melskaavat tyttären vauhdissa melkoisesti...

Kierrätysideoita kesämökillä

Tänä kesänä, kuten kaikkina elämäni kesinä, olemme paljon vanhempiemme mökeillä. Näihin kuviin olen yrittänyt poimia minulle rakkaimpia mökkijuttuja. Mökkikuvia tulee useammassakin postauksessa, sillä mökeillämme on niin paljon ihanaa kuvattavaa. Tämän postauksen hauskat kierrätysideat ovat isäni aivoituksia sekä hänen ja äitini käsialaa.

Vaikka monelle mökeillä ihanin ajanviettotapa on löhöily, niin minusta ja miehestäni upeinta on kuitenkin marjastaminen. Säilöttyjä marjoja ja hilloja varten isäni rakensikin mitä mainioimman kellarin kahden tontilla sijaitsevan kivenlohkareen väliin. 

Kesän viimeiset mansikat. Mustikkasatoamme esittelinkin jo aijemmin. Nyt vuorossa ovat vadelmat.... että eikun metsään...

Mökkisaunassa

Mökillä kuuluu saunoa alvariinsa. Saunoa ja uida. Puljata vedessä vaikka huulet sinisinä. Sitten kirpaista löylyjen lämpimään syliin... Sitä on mökkikesä.

 

Uimavarustekassina meillä toimii huopakassi, jonka valmistin kangaspuilla kutomastani paperinaru-villalankakankaasta ja paksusta teollisesti valmistetusta huopalevystä.

Rakennan minä majani

Vanhemmillani on kesämökki tai oikeastaan yhden perheen mökkikylä Järvi-Suomessa. Mökki tontilla seisoo näet useita eritarkoituksiin rakennettuja rakennuksia; aitta, mökki, leikkimökki, puuvaja, huussi, nikkarointiverstas, venevaja, grillikatos ja varasto. Suurimman osan rakennuksista isäni on ahkeroinut itse erinäisistä kierrätysmateriaaleista. Mutta vaikka materiaalit ovat kierrätettyjä sieltä ja täältä, kaikki on huoliteltua ja henkeäsalpaavan kaunista! Seuraavissa postauksissa esittelenkin vanhempieni neronleimauksia ja kätten töitä. Siellä täällä saattanee vilahdella myös jotain itseni ja siskoni aikaan saamaa.

Tänä kesänä vanhempieni mökkitontille kohosi poikien tykkimaja. Tai niin pojat itse majan nimesivät. Tytöille kun tontilla seisoi jo kodikas pieni leikkimökki. Majaan pääsivät kaikki jämälaudat ja putket (tykeiksi) sekä siskoni valmistama keramiikkanaaamio.

           Ja tälläinen komistus siitä sitten tuli. Uskaltakootpa vain vihollinen näille main, niin saa tykinsuusta...

Pojat saivat myös omat miniatyyritykit vaariltaan kotiin viemisiksi. Kyllä vaari on sitten taitava!

Minullakin on paráikaa yksi nikkarointiprojekti meneillään, mutta siitä sitten tuonnempana. Seuraavissa päivityksissä kutsun teidät virtuaalikierroksille meidän sukujemme kesämökeille.

Tässä vielä nuorimmaisemme uuden tykkimajansa pihalla mustikassa.

Hiirulaisten oma pesä

Päätin työstää Purje -peitosta ylijääneet pikkutilkut pois. On rasittavaa käyttää samoja tilkkuja työstä toiseen, mutta nuukana ei niitä voi roskiinkaan heittää. Joskus lahjoittelen tilkkuja ystäville, kerhoon ja kouluun, mutta tuntuu, että kukaan ei enää tarvitse kankaita, ei isoja eikä pieniä paloja.

Purjepeiton kaveriksihan on syntymässä myös pinoa-leikkaa-tekniikalla valmistuva tilkkutäkki, mutta silti tilkkuja näyttää jäävän vielä yli. Äh! Onneksi tytär tuli avuksi "tyhjennä varastot" -projektiini ja löysi kirpparilta leipäkorin, johon päätimme työstää Maileg hiirulaisille siskonpedin. Yksi lelu siis taas lelurepertuaariin lisää, mutta muutama tilkku pois äidin kangaskaapista. A:sta B:ksi siis ;o).

Mikkelin Kenkäveron pappilan käsityömarkkinoilta löytyi hiirulaisille myös pikkurattaat, joten esittelen nekin nyt tässä samassa postauksessa. Tytär osti rattaat omilla säästöillään. Ne oli  valmistanut Puupiippola. Ovat hienosti samaa tyyliä, kuin täällä aijemmin esittelemäni vauvanuken rattaat.

Kyllä nyt äidit voivat työnnellä vauvojaan onnellisina siskonpedissä nukutun levollisen yön jälkeen.