sunnuntai 18. elokuuta 2019

Jämätilkut hirsimökkitekniikkaa hyödyntäen tilkkutyöksi - punainen joulupeitto


Tässä postauksessa esittelen toisen kesällä valmistamani tilkkutäkin syntyä. Tässäkin tilkkutäkissä ideani oli tuhota mahdollisimman kattavasti kaikki punaiset ja valkoiset pienikuvioiset tilkkutyökankaani.



Leikkasin summamutikassa kaikki punaiset ja valkoiset kankaani kaitaleiksi ja totesin, että niitä on liian vähän aikuiselle sopivaan täkkiin. Niinpä päätin hyödyntää tähän jouluksi suunnittelemaani täkkiin myös kaikki pienet palat, joita edellisestä vihreä-sini-beigen tilkkutäkin kaitaleista jäi yli.


Kaitaleista leikkasin 5 cm x 5cm paloja.


20 cmx 20 cm tilkkuviivaimella pienten neliöiden leikkuu sujui nopsasti ja vaivattomasti.



Pikkutilkut ompelin toisiinsa ilman mitään erityistä sommitelmaa. Ainoa johtolankani oli se, että vihreät tilkut yhdistyivät toisiinsa, siniset toisiinsa ja beiget toisiinsa.




Nopeaa ja näppärää...



Silitys on tilkkutöissä ehdottoman tärkeää. Tilkuissani saumanvarat kääntyvät vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle, jotta saumakohdasta ei tulisi liian paksu.


Tästä olisi saanut söötin vanhanaikaisen vauvantäkin näinkin, mutta tietääkseni lähipiiriini ei ole nyt vauvoja tulossa, joten vauvanpeittoakaan ei nyt syntynyt.


Koska halusin työstää punavalkoisen joulupeiton, jouluisen tilkkutäkin, yhdistin kuhunkin yhdeksän neliön sarjaan vuoroin valkoisia ja punaisia kaitaleita.







Kaitaleet ompelin "hirsimökkitekniikalla". Hirsimökkitekniikassa kaitaleet ommellaan kiertäen keskuspalaa (tulisija) sarjatyönä pitkillä kaitaleilla (hirret) ympäri.


Työtä ommellessani, sommittelin aina  yhden värin ommeltuani paloja paikoilleen.


Ja lopulta työ alkoi näyttää tältä.

Tämän jälkeen ompelin kaitaleet kiinni toisiinsa, niin että tikkauksen jälkeen tilkkutyön keskelle tulee yksi sauma.


Näin.


Tilkkutäkin vanuksi ostin itselleni uutta polyester-vanua, jossa oli ihan joustava trikoinen pumpulimainen tuntu.



Ennen tilkkutyön tikkausta, harsin kaikki kolme kerrosta (tausta-vanu ja päällinen) toisiinsa mökkimme terassilla auringosta nauttien, ah!


Harsinnan jälkeen työ oli vaivaton tikata tilkkutäkiksi. Tässä peitossa kiersin tikkausompeleella kaikkien tilkkujen reunat.


Tikkauksen jälkeen ompelin tikatut tilkkupäälliset kiinni toisiinsa. Tikkauksen aikana olin huomioinut, että tikkaus jäi yhdistysreunasta vajaaksi, jotta pääsin helposti ompelemaan tilkkutyön keskisauman.


Yhdistyssauman ompelun jälkeen leikkasin ylimääräiset vanut pois ja harsin ne kevyesti kiinni toisiinsa ilman saumanvaraa.


Näin.


Lopuksi kavensin toisen kappaleen taustakankaan saumanvarat kapeiksi ja kääsin käsin piilopistoin ommellen toisen kappaleen taustakankaan saumanavarat reilusti toisen kappaleen päälle.


Tämän jälkeen poistin kaikki harsinlangat, silitin täkin ja tikkasin äsken ommellun sauman alueella olevat tilkut reunoiltaan samoin kuin muutkin tilkut tässä tilkkutäkissä.


Viimeisenä ompelin täkkiin kaksinkertaisen reunakaitaleen. Ensin nurjalle puolelle ja siitä kääntäen toisella ompeleella oikealle puolelle.


Helposti siistiä jälkeä.


Ja niin tämä jouluinen tilkkutäkki tuli valmiiksi parin muun joulutäkin kaveriksi. Hip, hurraa! Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan aijemmin tekemistäni puna-sävyisistä tilkkutäkeistä.


Marimekon markiisikangaskaitaleista hirsimökkitekniikalla valmistettu tilkkutäkki.


Juoponpolku -tekniikalla valmistettu tilkkutäkki.


Kaitaletekniikalla valmistettu joulupallo-tilkkutäkki.


Ja vielä yksi kuva Crazyquilt -tekniikalla valmistetusta tilkkutäkistä.

Lämpöä teille jokaiselle!









keskiviikko 14. elokuuta 2019

Vihreä-beige-sininen tilkkutyö kaitaleista


Nyt tuleekin sitten tilkkutyöpostauksia tänne blogiin eli niistä kiinnostuneet hopihopi näyttöjen äärelle :)

Minulla oli siis kesälomallani tarkoitus tuhota kaikki tilkkutyökankaani tilkkutäkeiksi. Ihan en tavoitteeseeni päässyt, mutta näkisittepä kuinka pieni nyssäkkä niitä enää jäi. Näissä seuraavissa postauksissa esittelen täkkejä, joihin pienikuvioiset tilkkutyökankaani hyvin hupenivat. Tähän ensimmäiseen peittoon päätyivät kaikki vihreät, siniset, turkoosit ja beiget kankaani. Täkki on kyllä vielä tikkausta vaille, mutta tilkkupinta on jo valmis ja kaikki kolme kerrosta kiinnitetty harsinpistoin toisiinsa.



Tilkkutäkin valmistaminen puutarhassa tai kesämökin terassilla on muuten ihanaa puuhaa. siinä jos missä tavoittaa täydellisesti tekemisen flown!

Vielä tässä suikaleita leikatessani minulla ei ollut mitään käsitystä millaista täkkiä olen tekemässä (tyypillistä minua!), eikä täkin koollakaan ollut mitään merkitystä (kunhan on isompi kuin lasten peitto),  tavoite oli vain saada survottua siihen mahdollisimman kattavasti valitsemani kankaat.



Leikkasin ilman suunnitelmaa leveämpää ja kapeampaa suikaletta ja aloin ommella niitä toisiinsa kiinni ihan vain ompelemisen ilosta.



Koska alkuperäiset kangastilkkuni (ja näin ollen myös leikkaamani tilkkukaitaleet) olivat erikokoisia, päädyin siihen, että tämän tilkkutäkin blokit tulevat olemaan pienimmästä kangaspalasta leikatun kaitaleen mittaisia eli 20 cm x 20 cm kokoisia.


Ommellut kaitaleet leikkasin neliöviivaimella neliöiksi. Ylijäävät palaset säästin jos niiden koko oli = tai yli 5 cm x 5 cm.



Ja koska ompelemani suikaleet olivat niin eri kokoisia ja hukkapaloja (ylijäämäpaloja) olisi tullut liian paljon, leikkaisin kaitaleet vielä kerran pienemmiksikin kaitaleiksi. Kyllähän näsitä saa sommiteltua aika kivan tilkkutäkin, eikö vain?



Vielä samaa kangasta kappaleen sivuille ja tilkkublokki on valmis.


Ja niin sitten aloin työstämään koko peittoa samalla tyylillä.



Ensin ompelin kunkin tilkkublokkirivin ja sitten ompelin rivit kiinni toisiinsa.


Päätin tikata tämän tilkkutäkin kolmessa osassa.


Osat merkitsin numeroin, ettei sommitelma mene sekaisin tikkauksen aikana.


Tilkkutäkin taustan valmistin lopuista vihreä-sini-beesseistä kangaspaloista.




Vanuksi ostin tukevaa puuvilla-viskoosihuopaa. En ollut kokeillut tätä vanua tilkkutäkeissä ennen.  Tuntu vanussa oli upea ja sen työstäminen oli todella miellyttävää. 



Seuraavaksi harsin tilkkupäälliset, vanut ja taustakankaat kiinni toisiinsa. Täkin tikkaus on vielä tekemättä, sillä nyt perhepäivähoitotöiden alettua, jokainen arki-ilta ja viikonloppu on sisältänyt niin paljon ohjelmaa, että ompelukoneeseen ei ole ehtinyt tarttua lainkaan. Mutta kyllä tämä ja ne muut kaksi täkkiä, jotka pian esittelen, tässä valmistuu, kunhan syksy etenee. 

Mukavaa elokuuta teille kaikille!








torstai 8. elokuuta 2019

Napin ompelu ompelukoneella / tilkkutyön koristelu napeilla


(Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Viking Suomen kanssa)

Mukavaa syyskesää teille kaikille Neulanhaltija-blogin lukijoille! Toivottavasti kesänne on ollut rentouttava ja mukava.

Minä palasin töihin perhepäivähoitajaksi kuun alussa ja nyt on taas aikaa myös kirjoitella viikonloppuisin tai päivälepoaikaan tänne blogiin kesän käsityökuulumisia. Ja kuten joka kesä, tämäkin kesä kului tilkkutöitä työstäen. Eli tilkkutyöasiaa tulee blogiin nyt useamman postauksen verran. Tavoitteeni oli nimittäin tuhota kesällä kaikki tilkkutyökankaani loppuun. (En ihan vielä onnistunut tavoitteessani, mutta todella läheltä liippaa!)

Tässä postauksessa kiinnitän tilkkutyöhön napit ompelukoneella ommellen.


Olen vuonna 2003 valmistanut opetusmateriaaliksi ohjaamalleni tilkkutyökurssille suuren tilkkutäkin, jonka tikkasin käsin vanhan perinteen mukaan helmilangalla ja napeilla. Tänä päivänä en kuunaan vastaavaan alkaisi, mutta tuolloin lapsettomana, kerrostalossa vuokralla asuvana, puolisoni tehdessä graduaan, aikaa oli vaikka mihin. (Jälkeenpäin on myös harmittanut, että jos kerta tikkaa työn käsin, kannattaisi ostaa tilkkutäkkiin uudet kankaat, eikä käyttää kierrätyskankaita, kuten tässä täkissä olen käyttänyt. Nyt täkkiä ei oikein uskalla käyttää, kun pelkään että se repeää pesussa... Huoh, no onpahan hieno opetusnäyte.)

Mutta nyt on ajat toiset ja napitkin pystyy ompelemaan ompelukoneella.


Tänä kesänä valmistin "tuhoa kaikki kankaasi" idealla tekeillä olevaan kestävää kulutusta käsittelevään pöytänukketeatteriini lavasteeksi tilkkutyökuusia. Nämä kuuset halusin koristella monen värisin napein, mutta tällä kertaa halusin kokeilla nappien ompelua ompelukoneella.


Husqvarna Designer Topaz 50 ompelukoneessani oli nimittäin ommelvalikossa napin kuva ja sitähän piti päästä nyt testaamaan. Tämä napin kuva löytynee useammastakin ompelukoneesta nykypäivänä.


Napin ompelussa ompelukoneella on hyvä käyttää apuna ompelukoneen perustarvikkeisiin kuuluvaa nappilusikkaa. Itse en nyt kuitenkaan nappilusikkaa käyttänyt sillä näissä tilkkukuusien tikkauksissa nappi ei tarvitse ns. napin kantaa ollenkaan, koska nappia ei pujoteta napinläpeen, vaan nappi saa tulla tiukasti kiinni (jopa kiristäen) tikattavaan tilkkupintaan.


Ompelukoneessa oleva napin ompelun perussäätö toimi hyvin pienelle 1,5 cm napille. Muun kokoisille napeille oikean ommelleveyden säädön löysi nopeasti manuaalisesti kokeilemalla ja koneesta samalla ommeleveyttä säätämällä.

(Kuvassa oleva harmaanmusta mötikkä on se nappilusikka, josta mainitsin!)


Napit kiinnittyivät ompelukoneella suit sait. Hieman hankaluuksia oli pulleiden nappien kanssa, sillä niiden kuperan pinnan päällä paininjalan istukka vähän tuppasi luistelemaan. Puhuinkin asiasta Husqvarna Vikingille, ja kas....


Husqvarna Vikingin maahantuojalle nappinompelusta maininneena, sain kokeiluun myös varta vasten nappien ompeluun kehitellyn paininjalan. Ihan mieletöntä!


 Pakkaukseen kuului paininjalka ja napinasetin.


Paininjalka oli aika lystikkään näköinen. Nappi työnnetään paininjalan sisälle ja pysyy siinä paikoillaan ilman paikalta pois luistelua. Näppärää!


Nappipaininjalassa oli myös pieni vipu, jota säätämällä napin lankakannan pituuden voi määritellä joko pitkäksi (esim villakangastakki) tai lyhyeksi (esim. kauluspaita). Vivun sai myös pois käytöstä jos haluaa vaikka ommella nappeja tilkkutyöhön, kuten minä tein näissä kuusissa.


Kas näin. On tämä ompelukoneiden lisämateriaalien kehittely kyllä aika hyvällä tolalla nykyään!


Ja niin tilkkukuuset tulivat valmiiksi. Jos nukketeatterini ei syystä tai toisesta valmistu jouluksi, niin nämä kuuset voi ainakin päästä joulun aikaan kotiamme koristamaan.


Seuraavissa postauksissa pääsette katsomaan millaisia tilkkutäkkejä kesällä aloin työstämään. Niitä on tulossa kolme kappaletta. Kaikki ovat vielä tikkausta vailla, mutta tilkkupinnat valmiiksi ommeltuina ja vanut kiinni harsittuina.

Tervetuloa myös seuraamaan @neulanhaltija instagramtiliäni tai Neulanahaltija Facebooktiliäni, joihin tulee päivittäin kuvia ja videoklippejä tekemisistäni (käsitöistä, puutarhapuuhista ja lasten kanssa touhuamisista). Nyt olen esimerkiksi ajatellut kuvata instagramiin kaikki minulle merkityksellisemmät valmistamani tilkkutäkit vuosien varrelta.

Mukavaa syyskesää teille ihan jokaiselle <3

torstai 27. kesäkuuta 2019

Pikainen maximekon tuunaus


(Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Viking Suomen kanssa)

Viime aikoina en ole ommellut tai valmistanut mitään käsitöitä, sillä puutarhanhoito on imaissut minut joka ilta sen jälkeen kuin hoitolapseni on haettu hoidosta ilta viiden jälkeen. Tänään tein kuitenkin pienen ompelurupeaman, jossa tuunasin Lidlistä löytämäni trikoomekon naapuriltani saamalla valkoisella hörhelöhuivilangalla. Mekko tuli tarpeeseen, sillä onnistuin repäisemään edellisen maximekkoni puutarhatöissä.


Lidlin mekko oli kaunis jo itsessään ja istui vartalolleni kauniisti. Olemme kuitenkin hyvästelleet viimevuosina niin monta läheistä hautajaisissa, että mekon musta olemus kaipasi minun mielestänni nyt jotain jekkua tai iloa. En halunnut enää yhtään suruasua vaatekaappiini.


Trikoomekkoa varten kaivoin esiin blogiyhteistyönä Husqvarna Viking Suomelta saamani Inspiran pallokärkiset ompeluneulat sekä Inspiran ihanat, täydelliseksi käteen muotoillut aplikaatisakset (ylin kuva). Ensin ajattelin työstää mekkoon kirjovalla Designer Topaz 50 -koneellani jotain kukkakuvia, mutta sitten musta tausta kukille tuntui liian rajulta. Niinpä päädyin kuvioimaan mekkoa tuolla flillahuivilangalla (ylin kuva).


Ompeleeksi  kirjonnalle valitsin kolmenaskeleen siksakin.


Ohensin neulelangan 5 mm kapeaksi ja surrautin langan mekon halkioon ja toiseen kylkeen.


Kas näin. Aikaa tuunaukseen meni muutama kymmenen minuuttia ja yhdeksän euron mekko sai ihan uuden ilmeen.



Mukavaa kesää teille kaikille! Aloitan itse nyt kesäloman, joten minusta ei kuulu nyt hetkeen mitään :)