8-vuotiaan ompelema laukku itsesuunnitelluilla konekirjonnoilla.

Edellisessä postauksessani kirjoitin, kuinka digitoin läppärillä Husqvarna Vikingin PREMIER +2 ohjelmalla tyttäreni piirtämän ponin suoratikkikirjonnaksi ja ristipistokirjonnaksi. Tässä postauksessa näette miten kuva siirrettiin Designer Topaz 50 -kirjontakoneelleni ja miten kirjonta toteutettiin sekä mitä tyttäreni sunnittelemistaan kirjonnoista valmisti.

Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Vikingin kanssa.

Kun digitoidut ponikuvat oli työstetty läppärillä haluttuun kokoon ja tyyliin, tallennettiin kuvat ohjelman tarjoamaan vp 3 -muotoon. Tämä vp.3 tiedostosto siirrettiin Copy-Paste -toiminnolla muistitikulle.

Muistitikulle löytyy koneen sivusta ajuri, jonka kautta tiedot siirtyvät automaattisesti. 

Ensin painetaan kirjontakoneen näytöltä muistitikkulogoa.

Tämän jälkeen aukeaa "Omat tiedostoni" - valikko ja siitä valitaan kohta "USB-laitteet". 

Tulevaisuuden kirjontakoneissa muistitikkua ei enää tarvita vaan kuvat siirtyvät automaattisesti pilvipalvelusta läppäriltä kirjontakoneelle.

Ohessa kuva vielä kirjontakoneeni ohjekirjasta, jossa kaikki komentopainikkeet on sanallistettu suomenkielisiksi. 

Nimesin seuraavaksi kansion, jolle annoin nimeksi "Loviisan hepat" Tämän voi tehdä myös suoraan läppärillä PREMIER +2 -ohjelmassa.

Ja sitten siirsin leikkaa-liitä - toiminnolla molemmat suoraommel-ponin sekä ristipisto-ponin kuvan "Loviisan hepat" kansioon. Tämänkin voi tehdä myös suoraan läppärillä PREMIER +2 -ohjelmassa.

Tyttäreni tarvitsi musiikinteorian tehtäväkirjaselle oman kuljetuslaukun ja halusi työstää sen huopakankaistani ponikirjonnoin.

(Huopakankaat Iskun tehtaanmyymälä, Lahti)

Vaikka huopakangas on vahvaa, käytän silti aina kirjontakuvioiden työstössä kirjonnan pohjalla, kankaan alla, poisrevittävää kuitukangastukea.

Ensimmäisenä kirjoimme suoraommel-ponin. Risti ponin päällä on kirjonnan aloituskohdan merkki.

Ponista tuli ihana!!!!! Eikä meidän tarvinnut kuin seurata vierestä kun kone raksuttu itsekseen ponin kuvaa. (Paitsi kirjontalanka piti tietysti itse vaihtaa!)

Seuraavaksi kokeilimme ristipisto-ponia. Se oli niin mielenkiintoista, että hyvä että maltoin hengittää samalla. Työrärjestys oli ihan kummallinen, mutta lopputulos oli huima!

Kirjontojen jälkeen tytär ompeli ihan itse laukun kasaan. Rispaantumaton huopakangas on kyllä niin mahtava materiaali lasten kanssa, kun huolitteluja ja päärmeitä ei tarvita lainkaan.

Kylläpä äiti seurasi ylpeänä vierestä kun uusi polvi pisti tuulemaan :)

Ja niin laukku tuli valmiiksi. Toisella puolella oli hieno poni tasku...

 ... ja toisella puolella upea iso ristipistoponi.

Jihaa!!!! Näitä heppoja on pakko päästä kirjomaan lisää ja lisää..... Tyttö ideoikin jo, että josko näistä saisi jotain bisnestä aikaiseksi, että saisi vähän omaa rahaa. (Meillä kun ei tunneta vielä viikkoraha-perinnettä)



Hirnahtelevaa syksyä teille kaikille tämän ponipiirroksen myötä!