Huopapitsihuiveja

Me saatiin valkoinen maisema, ihanaa! Me saatiin talvi!!!!

Viimeinkin lunta tuli ja pieni ihminen sai tuntea kävelevänsä suoraan sisälle parhaimpien Suomi-postikorttien maisemaan.

Näiden lumien innostaman Neulanhaltija kaivoi kaapeistaan huopapitsihuivinsa ja kuvasi ne teidänkin nähtäväksi.

Huopapitsi on huovutustekniikkana helppo, mutta työstö vaatii huolellisuutta. Kuiva lampaanvilla/huovutusvilla rullataan ensin puikuloiksi. Puikulat pujotellaan haluttuun muotoon korinpohjapunoksella (sikäli mikäli se on designille mahdollista). Puikulat neulataan huopaneulalla risteyskohdistaan erittäin huolellisesti. Risteyskohdan on yhdityttävä täysin saumattomaksi pinnaksi! Hyvin neulattu huopapitsi huovutetaan perinteisesti vedellä ja saippualla joko täysin käsin tai rullaamalla ruokomaton sisällä. Ruokomattorullauksessa jokaisella rullan avauskerralla kannattaa pitsin reijät käydä käsin huovuttaen läpi, jotta niiden reunoista tulee pyöreät ja esteettisesti kauniit.

Lopulta hyvin huovutettu työ vanutetaan. Vanutuksessa huopapitsiä kannattaa venyttää oikein olantakaa, jotta pitsi saa sitkoa ja vahvistuu! Ohutkin pitsi kestää rankkaakin venytystä.

Tässä blogissa on esitelty aijemmin sinisävyinen suomenlampaanvillasta huopapitsitekniikalla Neulanhaltijan valmistama kynnysmatto, harmaa suomenlampaanvillainen huopakori sekä sininen merinovillainen huopakorikassi, jonta Neulanhaltija on valmistanut huopapitsimenetelmällä. Huopakorin ohje löytyy myös Neulanhaltijan ohjeistamana Kotiliedestä 21/2007.

Sikäli mikäli Neulanhaltija ehtii ja vitselijäisyyttä riittää, niin viikonloppuna tai alkuviikosta on tarkoitus työstää tänne kolmiulotteisten huopatuotteiden valmistus vaihevaiheelta. Lisäksi esittelyyn on tulossa huovutettuja kasseja, huopakintaita, ranteenlämmittimiä jne. Lisäksi hoitolapsen kanssa on työstetty hautecouture Barbien vaatteita ja asusteita koneellakirjotusta pitsistä. Ensiviikolla on keijusynttäreitäkin tiedossa, joten pysykäähän saitilla ; )

Mukavaa viikonloppua kaikille neulanhaltija-blogin lukijoille!!! Nauttikaa luonnon valkeudesta!

Silmukka silmukalta

Käykö teille koskaan niin, että jonkin käsityön valmistaminen on niin ihanaa, ettei sitä halua lopettaa? Neulanhaltijalle kävi nyt niin...

Meidän perheellä oli tarvetta uudelle wc:n matolle. Neulanhaltija halusi valmistaa maton pitkästäaikaa virkkamaalla. Koska oman varaston langat olivat niin riemunkirjavaa sekalaista sakkia, marssi Neulanhaltija Lahden Lankakauppa Heiniin. Mukaan kaupasta myyjän asiantuntevalla opastuksella lähti Teeteen pesukonepesua kestävää Pallas villalankaa.

Ja siitä sitten alkoi koukun kanssa terapeuttinen yhteiselo. Aina iltaisin lasten sammuttua omiin peteihinsä aloitti väsynyt äiti pistellä pistoja kuin transsissa. Meidän kylmässä vanhassa talossa tälläisen täysvillaisen tuotteen sylissä työstäminen on lähes taivaallinen kokemus. Tuntui niin lämpöiseltä, niin kotoiselta....

Matto valmistui ihan liian nopeasti. Se sopi vessaan kuin nakutettu, mutta koska sen työstäminen oli niin mukavaa, päätti Neulanhaltija jatkaa virkkausta vielä vähän ja vielä vähän....

Matosta alkoi syntyä uusien rivien jälkeen peitto, jonka alle nuorimmainenkin kaivaitui päiväunille päivänä jos toisenakin. Peiton ja äidin välissä pienestä uhmaikäisestä maailmanvalloittajasta varmasti tuntui siltä kuin saisi hetkeksi palata takaisin kohdun turvaan ja lämpöön.

Peitto jatkaa syntyään yhä. Jos en malta vieläkään päätellä viimeistä silmukkaa saatan jatkaa peittoa niin, että siitä tulee olohuoneesemme pitkääkin pidempi matto.... tai sitten kääräisen koko talomme virkkaukseni sisään ja teen oven kohdalle suuren suuren rusetin... ja lähetän koko maailmalle lämpimät terveiset!

Ei kyllä päätä palele - eikä varpaitakaan

Saatiinhan niitä kevättalven pakkasia tänne Lahteenkin. Kun lapsille saadaan  huopahatut päähän ja töppöset jalkaan, ei heitä pidättele enää mikään. Talvileikit odottakaas vain, täältä tullaan....

Tämän päivityksen kaikki huopatuotteet punaisia Lahtisen huopatossuja lukuunottamatta ovat Neulanhaltijan omaa designia ja itse tehtyjä, tottakai. Sininen ja oranssi huopahattu ovat lähes identtisiä, mutta sinisessä hatussa nuo oranssin hatun esillä olevat "huiput" on laskostettu päänmyötäisiksi.

Kolmiulotteisten huopatuotteiden kuten hattujen, tossujen ja laukkujen ohjeita kirjaan tänne myös mielellään jos niitä haluatte. Mutta myös kirjastoista löytyy lukuisia huovutuskirjoja, joissa on ohjeet kuva-kuvalta onttojen kolmiulotteisten huovutus tuotteiden valmistamiseen.

Huopahattuun Neulanhaltija käyttää suomenlampaanvillaa  n. 100 - 150 g ja tossuihin koosta riippuen 100-500 g / pari. Villan määrässä ei kannata säästellä jos haluaan valmistaa vahvan ja tukevan huopatuotteen.

*****************************

Neulanhaltija rohkaistui viikonloppuna ja lisäsi tuonne galleriasatuitäpäähän CV:nsä, koska joitain lukijoita ammatillinen historiani on kiinnostanut.

www.galleriasatuitapaa.blogspot.com

Pakettinaruilla tuunatut kerhotossut

Neulanhaltijan perhe sai tänävuonna useita kauniita joulupaketteja, joissa monien kääreissä oli käytetty toinen toistaan juhlavampia nauhoja. Nuukana kierrättäjänä nauhat irroitettiin lahjoista varoen ja rullattiin talteen odottamaan uusiokäyttöä.

Osa nauhoista pääsikin heti uusiokäyttöön nuutuneiden kerhotossujen somisteiksi.

Yksinkertainen rusetti, pari käsinompelupistoa ja perustossut muuttavat ilmettä tyystin.

Arvatkaa vain oliko pikku-balleriinamme onnessaan uusista tossuistaan?

Kyllä nyt passaa taas kerhoilla koko kevään, kun joka asuun löytyy omat tossunsa.

Huopamatto tossujen alla on myös Neulanhaltijan omaa designia ja itse työstetty.

Hiippahattuja pakkasia odotellessa

Neulanhaltijan ja lasten iloksi lumi ei eilen täysin sulanutkaan. Saimme tänäänkin nauttia talven valkoisuudesta, vaikka plussalla mentiinkin. Neulanhaltijakin sai kuvattua kauniissa lumimaisemassa joululomalla työstämänsä pikkukeijukaisen hiippahatun.

Hiippahattu suunniteltiin aijemmin täällä blogissakin esiteltyjen "turkis"lapasten pariksi. Nyt ei sitten kuin paukkupakkasia odottamaan...

Vaikka Neulanhaltija työstääkin huopahatut useimmiten 100 % suomenlampaan villasta, tämä Talvi-keijukaisen huopahattu on tuunattu Masku Kodista viime talven joulualennusmyynnistä ostetusta aikuisten huopatonttuhatusta. Hatun hinta oli  alkuperäisenäkin mitätön villan hankintahintaan verrattuna, joten alessa hattu oli lähes ilmainen. Hattuja lähti muutama Neulanhaltijan varastoon tuunausta odottamaan.

Ilokseen Neulanhaltija sai siskonsakin innostumaan huopahatuan tuunauksesta ja siskon käsissä syntyi lumihiutalehattu hänen pikkutyttärelleen.

Merinovillaiset kuviot hattuihin kiinnitettiin huopaneulalla käsin suberlonpalan päällä pistellen.

Kuviot huovutettiin kiinni märkähuovutuksena rullaamalla hattuja useaan kertaan ruokorullaverhon välissä.

Lopuksi hatut vanutettiin vielä pesukoneessa 60 C: ssa ja hakattiin puukapulalla hattutukin päälle sopivaan pikkuväen päänkokoon. Kyllä nyt pikkukeijujen tarkenee talvella hangessa vilistellä...

Kelkkakyytiä ja talven riemua

Eilisen päivää ja tämän aamun olemme riemuinneet lasten kanssa kauan odotetusta lumesta. Kelkat viuhuivat ja pihaan työstyi mahtava lumilabyrinttilinnake. Nyt sitten alkoikin jo sataa vettä ja huomenna rämmimmekin varmaan vesilammikoissa. Mutta onneksi Neulanhaltija sai ikuistettua omista- ja hoitolapsistaan sekä Maileg -ystävistämimme ihania talviriemukuvia, joissa kauniiseen talvipäivään voi palata yhä uudelleen ja uudelleen...

Maileg puput ulkoilivat tyttäremme isovanhemmmiltaan saamassa kelkassa. Kelkka löytyi joskus 90-luvulla kaatopaikalta, josta Neulanhaltijan isä se pelasti. Neulanhaltijan äiti maalasi kelkkavanhuksen ja nyt se kuin uusi.

Kelkkaretkellä pupuja lämmitti Neulanhaltijan huovuttamat merinovillapeitot. Peitoista piti alunperin tulla villahousuhuopa kestovaippaileille lapsosillemme, mutta toisin kävi. Pallopeitto päätyi lämmittämään jokaista Neulanhaltijan vauvaa vaunupeittona makuupussin lisänä vauvojen ensimmäisenä talvena. "Raidallinen" peitto on taas toimittanut matonvirkaa, se kun istuu niin nätisti Artekin satulavyötuolin alle. Ajatuksissa on kyllä joskus käynyt työstää siitä tyttärelle villamekko, sillä sen pinta on edelleen mattona olemisenkin jälkeen moitteeton.

Myös Nisset kipaisivat kanssamme kelkkailemaan uudella alennusmyynistä puolellatoista eurolla ostetulla kelkallaan. (Sinelli, Karisma, Lahti)

Tukeva ote kaverista ja ei kun menoksi...

Nissejen vinkki: Kunnon rutistus päivässä pitää naaman mojovassa hymyssä...

Risasta sateenvarjosta on moneksi

Risa sateenvarjo, pala pitsi- ja kanttinauhaa...Hieman mielikuvitusta.... Hmmm... Mitä siitä syntyykään?

Tänään pienten lasten nukkuessa päiväunia, Neulanhaltija työsti risasta sateenvarjosta vaatesuunnittelijan urasta haaveilevalle pikku-tyttöselle rantahamosen.

Varjo meni rikki eräänä syyspäivänä lasten keskinäisessä nujakoinnissa. Lohdutuksena Neulanhaltija lupasi jo tuolloin työstää varjon hienosta kankaasta varjon haltijalle jotain kivaa. Aluksi ajatuksena oli työstää varjosta laukku tai kassi, mutta kuten yleensäkin Neulanhaltijan ajatukset vaihtuvat työn edetessä. Materiaaleilla kun on tapana puhua ihan omaa kieltään ja kertoa työstön melskeessä miksi haluavat muotoutua. Ei siinä sitten auta kuin Neulanhaltijan totella...

Ensin varjo purettiin osiin. Kahvasta tuli kävelykeppi roolileikkeihin ja varsinainen varjo-osa palasteltiin kolmioiksi.

Kolmiot ommeltiin toisiinsa vuorotahtiin. Helmaan lisättiin siksak-ompeleella pinkkiä pitsiä, jota löytyi kaapista sentilleen oikea määrä. Vyötärölle Neulanhaltijan varastosta löytyi turkoosia 3 cm leveää vinokanttia ja 1 cm levyistä kuminauhaa.

Hamonen työstyi alle tunnissa ja varjon haltijan ihastus uuteen rantahamoseen oli ilmeinen.

Neulanhaltija-blogin lukija, nimimerkillä KLINIKA+ työstää Kanadassa hylätyistä sateenvarjoista mitä erilaisempia laukkuja ja kasseja sekä takkeja. Käykääpäs kurkkamassa http://www.klinikadesigns.com/.

Vuosi 2012 tuo tullessaan jotain muutoksia  Neulanhaltijan elämään ja sitä myötä tähän blogiinkin. Ystävän perhettä ja Lahden kaupunkia auttaakseen Neulanhaltija aloitti tänään yksityisenä perhepäivähoitajana. Tämän kevään luonamme asustelee päiväsaikaan kaksi suloista pikkuihmistä omiemme lisäksi. Joten voi olla, että bloginkin tuotokset ovat enimmiltä osin lapsilähtöisiä. Kesällä pesti perhepäivähoitajana loppuu ja Neulanhaltija alkaa ihan oikeasti miettiä mihin sitä "isona" ryhtyisi.... Mutta blogi jatkuu entiseen malliin, päivityksiä tosin ei ehkä enää jouda ihan päivittäin tekemään, mutta joka toinen päivä saattaa ehtiäkin ; ) On noita ideoita sen verran tuolla varastossa ja päässä myös...