Barbieleikkejä ja taidekudontaa

Kun olin pieni tyttö äidilleni sanottiin neuvolassa, että tyttöjen ei ole hyvä leikkiä barbeilla, koska saavat siitä aivan väärän naiskehon ja naistyylin ihanteen. Niinpä minulla oli vain yksi Barbie (kuvassa alla), jolla satunnaisesti leikin kavereiden kanssa. Olin muutenkin aika poikamainen tyttö, joten asia ei minua juurikaan haitannut.

Kun sisareni syntyi 5 vuotta myöhemmin, oli neuvolan ohjeistukset muuttuneet (tai henkilökunta) ja barbieleikit olivat taas sallittuja. Minä  sitten ompelin pikkusiskon Barbeille röykkiöttäin vaatteita ja piirtelin kauniita barbien leninkejä kaverieni kanssa piirrustusvihkoihini. Leikin aika oli jo itsellä ohi, koska olin jo "isotyttö".

Nyt tyttäreni on yllättäen innostunut barbeista (ja Wili myös, joka lopulta piti kantaa sisälle sotkemasta leikkejä). Olen ostanut hänelle muutamia Barbie elokuvien klassikkoja (kuten Pähkinänsärkijä Barbiet, Pegasos -Barbien ja Lumikki-nuken kääpiöineen) kirpparilta. Joitain barbienukkeja hän on saanut myös lahjoiksi, joten niitä on nyt jo seitsemän kappaletta. Näistä saa jo aikaan kivat leikit, joista kuvia alla. (Ajatelkaa nuo valkoinen ruokailuryhmä on minun itsetekemäni ala-asteen 3-luokalla! Upeaa, että se on säilynyt näin hyvin yli 30 vuotta! Kyllä puu on puuta.)

Oletko sinä leikkinyt barbieilla?

Minulla on ollut tarkoitus ommella tässä syksyllä joku päivä tyttären kanssa hänen barbeille vahän tavallisempia vaatteita, ettei aina tarvitse olla juhlaleningeissä. Eilen kuitenkin kirppispiipahduksen aikana löysin euron yllätyspussin....

Pussi oli täynnä itseommeltuja barbien vaatteita kahden "tönkköjalkabarbin" kera. Eipä minun siis tarvitsekkaan alkaa pyörittelemään miniresoreja ompelukoneella, kun nämä kaikki tipahtivat meille kuin taivaan lahjana.

Kuin kohtalonani, löysin eilen myös neljännet Brion lasten kangaspuut kympillä Pelastusarmeijan kirpputorilta. Nyt näitä on  koko perhepäivähoitoryhmälle, jos jokus vielä innostun tuosta mukavasta ammatista, jota tein muutaman vuoden ajan omien lasten ollessa pieniä.

Otin nämä puut heti käyttöön, koska edellinen omistaja oli luonut niihin jo valmiiksi pitkän loimen. Tarkoitukseni on päästää taas taiteellinen minäni esiin ja kutoa loimi täyteen pieniä puhuttelevia minikokoisia taidetekstiilejä. Jos vaikka pitkästä aikaa järjestäsin taas taidetekstiilinäyttelyn. Nyt tuntuu, että aika on taas kypsä omalle luovuudelle. Tunnen itseni pitkästä aikaa vapaaksi ja oikealla tiellä olevaksi. Ja vain vapaana ja turvallisella mielellä voin luoda taidetta. Aikaisempia taidetekstiilejäni voit käydä katselemassa täältä.

Kangaspuiden loimituksesta löydät postaukseni täältä ja kudonnan perusteita täältä.

Kudonnan lomassa on mukava ajatella omia ajatuksia ja istahtaa välillä päiväteelle lukemisen kera terassimme mangoon.

Mangossa ja aurinkotuolilla lojuvat pellavatyynyt ovat myös omaa käsialaani. Kudoin ne kansalaisopiston kudontakurssilla muutama vuosi sitten nuorimmaisemme masussani.

Värikästä arkea ja juhlaa teille jokaiselle!

Tervetuloa seuraamaan Neulanhaltijaa myös instagramiin. #Neulanhaltija.