keskiviikko 29. elokuuta 2018

Jakkarasta poliisimopoksi


Kuten ainakin instagramissa @neulanhaltijaa seuraavat lukijat ovat varmasti panneet merkille, olen suhteellisen innoissani tästä perhepäivähoitotyöstäni. Touhuamme lasten kanssa monenlaista pitkin viikkoa. Maanantaisin leivomme, tiistaisin askartelemme ja taiteilemme, keskiviikoisin retkeilemme, torstaisin laulamme ja perjantaisin kerhoilemme, mutta tietysti tärkeintä on että jokaikinen lapsosilla on aikaa vapaaseen, mielikuvitusrikkaaseen leikkiin.

Tässä postauksessa näette uusimpia menopelejämme, jotka valmistuvat nyhjää tyhjästä / kierrätä ja tuunaa -menetelmällä.


Viime vuonna yksi hoitolapsistani oivalsi, että "kiviksi" tekemäni teollisuushuopapalat, ovat oivat pyörät autoleikkeihin. Niinpä meillä huristeltiin sohvabussilla ja nojatuoli-henkilöautoilla maailman ääriin asti.

Tänä kesänä minä tein hoitolapsille yllätykseksi vanhaan jakkaraan hevosen, josta postaus täällä. Nyt autot ovat muuttuneet hevosvankkureiksi, jihaa!!!


Toissapäivänä sain ahaa-oivalluksen ja päätin lyhennyttää miehelläni meidän kaksi ex-baarijakkaraa hoitolasten jakkaroiksi. (Jakkarat oli kyllä jo madallettu tavisjakkaroiksi vuosia aijemmin kun baarijakkaroille ei ollut enää käyttöä.) Mainitsin poliisimopo-ideastani isälleni ja kerroin, kuinka ajattelin mopon toteuttaa.

No, eipä ole omena puusta kauas vierinyt.... sillä isäni toi eilen minulle ex-baarijakkaroideni selkänojan, joka oli ollut hänellä varastossa vuosikaudet. Ja ihanasti hän oli myös ymmärtänyt suunnitelmani ja työstänyt selkäkaareen ohjaustangon. Niinpä minulle jäi vain maalaaminen ja pikkuisen ompelua ja askartelua.



Mopon pyörät tein todella jämäkästä teollisuushuovasta ja Lapin kansallispukukankaasta, jota olin saanut 15-vuotta sitten yhdeltä oppilaaltani kiitoslahjana hänen opettamisestaan. Lapinverka oli aivan poliisi-sinistä.


Kirjoin verkaan myös poliisiautojen ja moottoripyörien tapaan 112 kirjovalla Husqvarna Viking Topaz -kirjontakoneellani.


Lisäksi ompelin Lapin verasta käsissä mukavasti "kiertyvät" kaasut ohjainkahvoihin. 112-merkin liimasin kuumaliimalla puuhun.




Ja tälläinen siitä sitten tuli. Pii, paa, pii, paa.....



Isä teki myös, näppäränä miehenä, kevyestä puusta hoitolapsille ratin, jotta bussit ja autot voivat jatkossakin ajaa turvallisti.



Ja näin meille tuli taas muutama uusi lelu mielikuvuksellisiin leikkeihin.



Samojen ex-baarijakkaroiden jaloissa olleet tukirenkaat löytyivät tämän projektin aikana meidän puuvarastosta (kun kukaan ei ollut jaksanut halkaista niitä, jotta mahtuisivat takkaan) ja ne päätyivät nyt pihalle seikkailuleikkeihin. "Aika tavaran kaupittaa!" Totesi aina  edesmennyt Aino-mummoni. Näin sekin viisaus tuli taas todennettua.

Mielikuvitusta teidänkin kaikkien päiviin! Ja oikein mukavaa syksyä kaikille! 



12 kommenttia:

  1. Mä en kestä! Miten ihania juttuja jälleen kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsi Maritta! Tykkään niin tästä työstä, kun mulla on niin ihastuttava ryhmä seuralaisia joka päivä ❤️

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, Heidi! Omat teini-ikäisetkin tykkää tästä jakkarasta! Symppis mopo!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, Emmi. Joskus hyvät ideat syntyvät salamana ja sitten ne on salamana toteutettavakin, että into säilyy 😃.

      Poista
  4. Pikkuväellä on helppoa sukeltaa mielikuvitus maailmaan jo yksinkertaisten tavaroiden myötä jos me isot autamme pääsemään alkuun. Meillä aikoinaan valjastettiin kotitekoisia kettuja ison koiran pedin eteen ja vietettiin aikaa, ja yötäkin juuri tuollaisissa teltoissa. Tulee mieleen kivoja muistoja. Joskus varmaan näemme myös leipomis päivänne tuloksia. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmeli, tulossa on myös leivonta juttua, ompelujuttua leipomusten yhteyteen liittynee viimeistään isänpäivään... mutta joo, leivomme joka maanantai. Usein erilaisia leipiä tai sämpylöitä, mutta myös sesonkeihin liittyen makeaakin. Suosikkeja ovat nokkosleivät, vuohenputkileivät, omenaleivät, mustikkaleivät, porkkana - ja kesäkurpitsasämpylät jne. Syödään niitä maanantain välipalalla ja jokainen saa viedä maistiaiset kotiinkin perheenjäsenille.

      Poista
  5. Sinulta ja varmastikaan ei myöskään isältäsi mielikuvista puutu!
    Ihan mahtava idea ja toteutus. Ja olet kyllä paras ja motivoitunein perhepäivähoitaja, mitä tiedän. Hoitolapsesi ovat todella onnekkaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina!!! Onnellinen on myös hoitotäti, kun lapset viihtyy hyvin hoitopäivien leikeissään.

      Poista
  6. Hienoa oivaltamista ja upeaa luovuutta!

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!