Kettinkikoruja, koristeita ja kaaosta

Miten tässä taas näin kävi? Jouluun on enää muutamia päiviä ja Neulanhaltijalla olisi tänne blogattavia joulujuttuja vaikka kuinka, pakko vissiin suosiosta siirtää osa ideoista ensivuoteen. Tuleehan se joulu sittenkin...

Tässä kuitenkin vielä muutama huovutusjuttu niille lukijoille, joille huovutus on mieluista. Sitten Neulanhaltija vaihtaakin idea-aiheet taas muihin tekniikoihin. Tämän huoparenkaista kootun kettinkikranssin Neulanhaltija työsti eri sesonkeihin muunneltavaksi. Huopapalloista aukileikatut kukat ovat irralliset ja niiden tilalle voi vaihtaa vaikka mitä pientä koristetta.

Tämän huopakorun valmistusmenetelmä on kettinkikranssin kanssa sama. Lampaanvillasta pyöritellään sormin renkuloita toinen toisensa sisään, niitä samalla veden kanssa huovuttaen.

Tällä kettinkitekniikalla valmistui kranssin ja korujen ohella myös sukkelasti erinäisiä kahleita ja käsirautoja lasten poliisileikkeihin.

Neulanhaltijan ekaluokkalainen poika innostui näistä kettingeistä niin, että nyt jouluksi työstyi useita metrejä kettinkiä. Kettinki valmistettiin paperista, koska se on tämän joulun koristeluteemamme.

Koska yleensä blogeissa esitellään kauniita koteja ja hyvin stailattuja interjöörejä, niin laitanpa tähän vaihteeksi kuvan miltä Neulanhaltijan kotona näyttää silloin kun äiti askartelee isompien lasten kanssa pienemmän leikkiessä omia leikkejään tuossa askartelupöydän ääressä...

No, olen joskus kuullut sanonnan, että "Luovan ihmisen kaaoksen sietokyky on yleensä hyvä"... Hmmmm...

Pikkukirjanen, puupalikoita ja pilttiä

Tässä päivityksessä Neulanhaltija esittelee vielä pari pientä joululahjaideaa, jotka ennättävät vielä hyvin pukinkonttiinkin. 

Ensimmäisenä ideana on tämä helpohko valmiskirjan tuunaus idea, jossa ei tarvita muuta kuin liimaa ja kangasta, huopaa tai paperia. Lapsen piirroskin käy mitä parhaiten. Neulanhaltijan esimerkki kirjasessa on valmis kierrevihko, jonka kansiin on liimattu konekirjottu huopalevy. 

Liimauksesta tulee siisti kun antaa pensselillä levitellyn liiman ensin hieman kuivahtaa ja sitten silittää silitysraudalla kankaan tai muun päällystysmateriaalin kiinni liimaan. Tällöin kangas ei tahriudu ja liima levittyy tasaisesti. Tätä liimaustekniikkaa Neulanhaltija käyttää myös itse sitomissaan kangaspäällysteisissä kirjoissa ja alla esitellyssä muistipelissä.

Tässä muutama aika taaksepäin Neulanhaltija askarteli lastensa kanssa ystäville lahjoiksi muistipelejä kangastilkuista ja puunapeista.  Pelit olivat todella tykättyjä aivojumppavälineitä ja erittäin hyviä väri ja materiaaliharjotteita.

Puunappeihin (joita Neulanhaltija oli ostanut ison pussillisen jostain askarteluliikkeestä muutamalla eurolla) liimattiin erikeepperillä kangastilkkuja kaksi kutakin lajia. Liimaus suoritettiin samalla tavoin kuin tuossa yllä esitellyssä ideakirjasessa.

Jos puunappeja ei löydy varastoista, mutta kotona on soseikäinen, niin soseprkkien kannet ovat myös kelpokamaa muistipeliin. Silloin tosin sen silitysvinkin voi unohtaa!

Neulanhaltijan kotona on joulua juhlittu joskus Pilttipurkkien kansilla koristellun kuusenkin ympärillä. Kuusesta tuli itseasiassa aika mukava ja koristeetkin kestivät silloisen alle yksivuotiaan maailmantutkijan näpeissä hyvin.

... Joulupuu on rakennettu...

Huopaomenat pesukoneessa huovuttamalla

Neulanhaltijan pihalla kasvaa yksi jos toinen kaunis vanha puu. Puut ovat silmää hiveleviä niin lehti- kuin lumiverhossaan. Aika useana jouluna vain harmiksemme puissa ei ole ollut niistä kumpaakaan. Tämän vuoksi Neulanhaltija on koristellut pihapuutkin jouluasuun. Omenapuut ovat saaneet huopaomenat oksiinsa, osa puista on valaistu pienin kynttilöin ja osan oksilla roikkuvat lintujen kauralyhteet ja talopallot.

Omenapuiden koristelu vaati kuitenkin eräänkin omenan huovuttamisen. Siksi Neulanhaltija, käsiensä ihoa ja ranteitaan säästäen, huovutti kassillisen omenoita pesukoneessa. Pesukonehuovutus on nopeaa, helppoa ja tuottoisaa puuhaa. Lopputulos ei ole yhtä kaunis kuin käsinhuovutettuna, mutta pihapuihin oikein riittävä!

Villapallot sidotaan ihonvärisiin ohuisiin sukkahousuihin kuvan osoittamalla tavalla, yksi pallo tiukasti yhteen solmuväliin. Mustat sukkahousut eivät tähän projektiin käy, silä ne laskevat väriä! Samoin liukaspintaiset sukkahousut ovat karheapintaisia parempia, sillä ne on helpompi repiä irti huopuneiden omenoiden pinnasta.

Neulanhaltija myös esihuovutti omenoita ensin kevyesti käsissään ennen niiden sukkahousun sääreen pujottamista.

Sitten vain sukkikset omppuineen pesukoneeseen  (60 C + linkous) ja odottamaan. Kun kone on pysähtynyt, omenat itrrotetaan sukan sisältä, muotoillaan haluttuun muotoon ja laitetaan kuivumaan. Kuivuneisiin omppuihin kannattaa ommella vielä ripustuslenkki ja mahdollisesti myös kara ja lehti.

Ja ei kun hommiin....

Joulukuusen huopakoristekavalkadi

Neulanhaltijan lapsuudenkodissa joulukuusi koristellaan joka vuosi samoin perinteisin joulukoristein. Kuusesta löytyy niin vanhempien ensimmäinen tonttukoriste kuin Neulanhaltijan lapsuuden enkelikoristeet, monen värisiä palloja ja nauhoja, jotka ovat kertyneet kuuseen kymmenien vuosien saatossa. Kuusi on aina tosi sympaatinen ja hyvin nostalginen.

Kun Neulanhaltija alkoi kuutisen vuotta sitten itse suunnittelemaan kotiinsa omaa joulukuusta, piti koristelukin aloittaa nollapisteestä. Lapsuudenkodin koristeseuruetta ei raaskinut hajoittaa eri kuusiin.

Ensimmäisenä vuonna kuusemme täyttyi huopapalloista ja kynttilöistä. Osan palloista Neulanhaltija huovutti täysvillaisiksi ja osan styrox -pallon päälle. Styroxpallot kuvioitiin huovuttaen ja täysvillaiset pallot kirjottiin käsin. Kuusi oli yksinkertaisuudessaan todella kaunis.

Kuusen latvaa koristi styroxtähden päälle huovutettu tähti. Myös lasten kuuseen työstettiin pieni tähti samalla tekniikalla. Nämä tähdet ovat olleet aina huopakoristein koristellun joulukuusemme latvassa.

Seuraavana vuonna kuusi täyttyi täysvillaista käsinhuovutetuista huopaomenoista. Myös pihan omenapuut saivat kymmenittäin omenoita oksiinsa. Pihapuiden omenat Neulanhaltija huovutti pesukoneessa, koska niitä tarvittiin paljon ja niistä haluttiin kivikovia. Pesukonehuovutuksen ohjeistus tulee seuraavassa päivityksessä.

Yhtenä vuonna kuusi täyttyi punaisista täyshuopaisista huopasydämistä, joita Neulanhaltija työsti myyntiinkin useita satoja kappaleita. Kiitokseksi rankasta huovutusrupeamasta kädessä olikin usean kuukauden todella ärhäkkä jännetuppitulehdus.

Ja yhtenä vuonna kuusi täyttyi valkoisista huopasydämistä. Tämä vuosi oli ensimmäinen vuosi kun Neulanhaltija osti kuuseen myös kaupan valkoiset koristenauhat. Koristenauhat olivat kuin kuusen lumihuntu ja valkoiset sydämet kuin pieni sydämenmallisia lumikinoksia. Ah!

Neulanhaltijan kuusi on koristeltu myös pitsein, olkikoristein ja viime vuonna jopa pilttipurkin kansin, joista tuonnempana lisää. Tänä vuonna teemana on paperi. Saapa nähdä millainen tunnelma vanhojen kirjojen sivuista valmistetuilla koristeilla saadaankaan. Kaikki menneiden vuosien koristeet ovat Neulanhaltijalla laatikoituina ja joku laiskempi tai ideaköyhempi joulu niitä voidaan ottaa  uusiokäyttöön. Tähän mennessä koristeita on vain ollut niin mukava väkertää joululauluja kuunnellen ja glögiä hörppien... Kotiäidillähän on sitä luppoaikaa vaikka millä mitalla....

Tuikkukupista ruusukkeeksi kuuseen, sormeen tai servetiin

Eipä Neulanhaltija arvannut eilen, että tämänkin päivän ideassa tarvitaan tuikkukuppeja, mutta näin siinä pääsi taas tapahtumaan. Neulanhaltijan askartelukaverina oli tänään pian 5-vuotta täyttävä kimalluksesta pitävä tyttönen. Jouluksi piti kuulemma äidille ja ystävälle saada jotain pientä ja kaunista lahjapakettiin. Hetken mietinnän jälkeen Neulanhaltija pyöritteli käsissään tuikkukippokukkasen prototyypin, josta kaikessa pienuudessaan olisi iloa monelle. Se voisi koristaa niin sormea, rintapieltä, juhlapöydän serviettiä tai joulukuusta.

Työstimme tyttösen ja Neulanhaltijan omien poikien kanssa sitten tuikkukippokukkia oikein urakalla.  Yhteen ruusukkeeseen tarvittiin 8 cm piippurssia ja kolme tyhjää tuikkukippoa sekä sakset ja pieni loraus liimaa.

Ensin tuikkukippo leikattiin viisi tai kuusi säteiseksi. Sitten säteet taiteltiin kukan terälehden muotoon.

Kukkanen taiteltiin kuperaksi ja pohjaan pistettiin saksilla piemet reijät, joista piippurassi pujotettiin renkaaksi. Piippurassin päät solmittiin kieputtamalla ne toisensa ympäri kukan sisäpuolella.

Sitten leikattiin kahden tuikkukupin reunat irti ja niistä pyöriteltiin ruusuke kukan sisälle.

Pikku kädet pystyivät vaivatta valmistamaan ruusukkeen täysin itsenäisesti.

Ruusuke liimattiin kukan sisälle.

Kukkia syntyikin kuin sieniä sateella, sillä tuikkukippojakin oli varastossa iso kassillinen. Vain mielikuvitus on rajana mihin kaikkeen näitä kukkasia voisikaan käyttää.

Seuraavissa päivityksissä on tulossa kavalkadi Neulanhaltijan joulukuusen koristeista. Neulanhaltijalla on nimittäin tapana koristella joka vuosi kuusi erilaisilla koristeilla. Tähän asti kaikki koristeet ovat olleet valko-hopeisia nauhoja lukuunottamatta itsetehtyjä, mutta jonain laiskana jouluna kuuseen voi päätyä kaupankin koristeita tai sitten nykyiset koristeet alkavat uuden kierron ; ) Tänä vuonna joulukoristelun teemana on muuten paperi...

neulatyynysormus

Kyllä Neulanhaltija perheineen osaa huovuttaa muutakin kuin palloja, mutta koska pallo on yksinkertaisuudessaan niin monikäyttöinen muoto, näytän tässä päivityksessä taasen yhden joululahjaidean, jossa huopapalloa on hyödynnetty.

Tänä jouluna muutama käsityötä harrastava Neulanhaltjan ystävä saa pikkulahjaksi neulatyynysormuksen, jossa huopapallo on yhdistetty tuikkukuppiin. Nopea, helppo joululahja, joka varmasti onnistuu pikkulapsiltakin.

Sormukseen tarvitaan siis 1 kovaksihuovutettu huopapallo, tuikkukuppi ja kuminauhaa. Kuminauhana Neulanhaltija käytti hopeanväristä pyöreää kuminauhaa, jota saa ostaa nappi- ja nippelikaupoista.

Jos huovutus ei natsaa, niin sormuksen neulatyynyosuuden voi työstää myös kankaasta ja vanusta.

Neulatyyny liimattiin tuikkukuppiin, johon on ensin kiinitetty kuminauha ihan perinteisesti solmimalla. Kuminauhan vaatimat pujotusreijät valmistuvat tuikkukuppiin ihan vaikka neulepuikolla painaen. Tuikkukuppi on niin pehmeää materiaali, että reikä syntyy jo kevyellä painamisella.

Mukavaa joulun aikaa!

Lumipallolyhty huovuttaen

Eilen se sitten saapui, kauan odotettu ensilumi. Lapset ovat innoissaan. Neulanhaltijan mieli täyttyy huokauksista, valkeus voitti viimeinkin syksyn pimeyden.

Lapset muovailivat pihalla lumesta yhtä jos toista. Mitä muotoillullisia mahdollisuuksia luonto meille tarjoaakaan?!

Myös Maileg puput ja hiirulaiset saivat kotinsa pihalle huopapalloista kootun lumilyhdyn.

Nips naps, pisto sinne, pisto tänne...

Ja klik, turvatuikku palamaan...